Jilliebetnien healsoegoerehtimmieh, VHU
Västerbottens hälsoundersökningar - sydsamiskaThe content concerns VästerbottenJilliebetnien healsoegoerehtimmieh, Västerbottens hälsoundersökningar, VHU, leah dutnjien faalasovveme gie leah aktine mijjen leenen tjïeltine årroeminie. Datne gie 40, 50 jallh 60 jaepieh illh leah göökte tjåanghkojde bööresovveme. Voestes tjåanghkoe lea healsoegoerehtimmie jïh mubpie tjåanghkoe lea individuelle healsoesoptsestalleme.
Mannasinie byöroem mealtan årrodh daennie goerehtimmesne?
Jilliebetnien ulmie dejnie healsoegoerehtimmiejgujmie lea datnem viehkiehtidh buerebe veasodh guktie ih skïemtjejh båetije biejjien.
Gåessie jielemevuekieh buerede, jallh buerie jielemevuekieh utnehte, aelhkebe sjædta ij vaahrese båetedh båetije vaajmoeskïemtjelassijste jïh diabetesistie. Smaave jeatjahtehtemh maahtah aaj aevhkine sjïdtedh.
Goerehtimmine leene maahta aaj almetjh gaavnedh gieh maehtieh vaahrese vaajmoeskïemtjelassijste båetedh jïh medisinske gïetedallemem daarpesjieh.
Gieh åadtjoeh meatan årrodh?
Jaepien gosse 40, 50 jallh 60 jaepieh illh åadtjoeh Jilliebetnien healsoegoerehtimmiem darjodh. Maahtah aaj goerehtimmiem jaepien mænngan darjodh jis buerebe dutnjien sjeahta.
Bööremem Region Västerbotten’istie åadtjoeh dongkeme tïjjine dov healsoejarngesne jallh skïemtjegåetesne.
Nemhtie Jilliebetnien goerehtimmieh dorjesuvvieh
Datne edtjh göökte tjåanghkojde bööresovvedh, dov healsoejarngesna jallh skïemtjegåetesne. Voestes tjåanghkoe lea healsoegoerehtimmie. Mubpie tjåanghkoe lea healsoesoptsestalleme.
Muvhtine healsoejarngine jïh skïemtjegåetine maahtah healsoesoptsestallemem videjoven tjïrrh utnedh. Desnie maahtah veeljedh jis sïjhth healsoejarngesne båetedh, jallh gåetesne årrodh jïh healsoejarngine datovren, mobijletelefovnen jallh surfe-fealloen baaktoe soptsestidh.
Lohkh vielie videjove-tjåanghoej bïjre Region Västerbotten sæjrosne (teekste sveerjen gïelesne)
Vaestedh gyjhtelassh dov healsoen jïh jieleme-vuekiej bïjre
Dov healsoegoerehtimmien åvtelen digitaale gyjhtelesgoerem åadtjoeh gyjhtelassigujmie dov healsoen jïh jieleme-vuekiej bïjre. Gyjhtelesgoerem dov digitaale påastesijjesne, inkorg, gaavnh gåessie 1177.se sæjrose sïjse loggh. Gyjhtelesgoere lea sveerjengïeleldh. Vaestedh gyjhtelassh dov voestes tjåanghkoen åvtelen. Jis ih maehtieh sveerjen gïelesne vaestiedidh, maahtah toelhke-viehkiem åadtjodh dov healsoesoptsestallemisnie. Toelhke lea meatan telefovnen baaktoe. Jiehtieh healsoebarkijidie datne toelhkem daarpesjh gåessie voestes tjåanghkose båatah.
Voestes tjåanghkoe – individuelle healsoegoerehtimmie
Datne tïjjem aereden åadtjoeh dov healsoejarngesne jallh skïemtjegåetesne.
Naemhtie sjædta voestes tjåanghkosne:
- Datne åadtjoeh vïrre-pryövemem vedtedh mij edtja dov vïrrebåervieh jïh vïrresohkerem goerehtalledh.
- Datne åadtjoeh vïrredïedtesem, pulsem jïh gaskebolle-vuepsiem mööledh.
- Healsoebarkije datnem dovne vïekesje jïh mïehteste guktie maahta dov BMI, Body Mass Index, aerviedidh.
Tjåanghkoe lea medtie 30 minudth.
Healsoegoerehtimmien åvtelen
Ih åadtjoeh maam-akt byöpmedh uktsie tæjmoeh dov pryövemh åvteli. Maahtah tjaetsiem jovkedh tjåanghkoen åvtelen jis sïjhth.
Ih åadtjoeh saavredh, sygkeldidh jallh vaedtsiehtidh tjåanghkoen åvtelen. Bööremes jis ih rïevhkesth jallh snovhkh tjåanghkoen åvtelen.
Aereden maahtah dov sïejhme daalhkesh vaeltedh. Aellieh diabetese-daalhkesem vaeltieh.
Mubpie tjåanghkoe – individuelle healsoesoptsestalleme
Mubpie tjåanghkosne datne skïemtjesåajhterinie soptsestallh dov pryövemh jïh gyjhtelesgoeren bïjre mesnie tjaalasovveme dov healsoen jïh jieleme-vuekiej bïjre.
Dåtnoeh edtjeden soptsestalledh guktie maahtah buerie-laakan veasodh, guktie maahta buerie jieleme-vuekieh utniehtidh jïh jeatjah jieleme-vuekide bueriedidh dov healsoen åvteste. Vuesiehtimmien gaavhtan buerebe beapmoe-vuekieh utnedh, vielie saavredh, vaenie alkohovlem jovkedh jallh dygkine jïh nikotijnine orrijidh. Soptsestalleme vihkeles boelhke Jilliebetnien healsoegoerehtimmijste.
Tjåanghkoe lea medtie 30-60 minudth.
Datne jïjtjedh naestieprofijlem åadtjoeh
Naestieprofijle maahta dovne buerie jïh nåekie tsiehkieh vuesiehtidh.
Healsoesoptsestalleme lea dov individuelle healsoeprofijlen bïjre. Dov mïetestimmie-vierhtieh, pryövemh jïh vaestiedassh naestieprofijline, stjärnprofil, vuesiehtåvva. Naestien snjuhtjieh vuesiehtieh dov vïrredïedtese-vierhtieh, vïrrebåervieh, vïrresohkerem, BMI jïh gaskebolle-vuepsiem, menh aaj dov vaestiedassh healsoegoereste dov beapmoe-vuekiej, healsoen, fysiske aktiviteeten, alkohovle-vuekiej jïh dygke-vuekiej bïjre.
Jis goerehtimmie vuesehte datne vielie goerehtimmieh jallh viehkiem daarpesjh, maahtah dam åadtjodh.
Mennie åesesne lea?
Voestes tjåanghkoen åesie lea 300 dovne healsoegoerehtimmien jïh pryövomen åvteste. Ih maehtieh jollemaaksoevaarjelimmiem utnedh daennie tjåanghkosne.
Lohkh vielie jollemaaksoevaarjelimmien bïjre daesnie (teekste sveerjen gïelesne)
Dov mubpie healsoesoptsestimmie lea namhtah.