Västerbottena dearvvašvuođasuokkardallan, VHU
Västerbottens hälsoundersökningar - nordsamiskaThe content concerns VästerbottenVästerbottena dearvvašvuođasuokkardallan, Västerbottens hälsoundersökningar, VHU, fállojuvvo dutnje guhte orut soames leana gielddain. Don guhte šattat 40, 50 dahje 60 jahkásaš bovdejuvvot guovtti guossástallamiidda. Vuosttaš lea dearvvašvuođasuokkardallan ja nubbi lea individualalaš dearvvašvuođa ságastallan.
Manne galggašin searvat?
Ulbmil Västerbottena dearvvašvuođasuokkardallamiin lea veahkehit du veadjit buorebut ja unnidit vára du boahtte áiggis buohccát.
Jus buoridat dahje seaillluhat buriid eallindábiid de sáhtát unnidit vára boahtte áiggi váilbmu- varrasuona dávddaide ja diabetesii. Vela unna rievdadusat sáhttet váikkuhit.
Suokkardallan lea máiddái vuohki gávdnat olbmuid main lea stuorra várra váilbmu- varrasuonadávddaide ja geat dárbbašit medisiinnalaš meannudeami.
Gii oažžu oasálastit?
Don oaččut oasálastit Västerbottena dearvvašvuođasuokkardallamis dan jagi go šattat 40, 50 dahje 60 jahkásaš. Sáhtát maiddái oasálastit jagi maŋŋá jus dat heive dutnje buorebut.
Don oaččut bovdehusa Region Västerbottenis gos lea várrejuvvon áigi du dearvvašvuođa guovddážis dahje buohcceviesus.
Ná dahkko Västerbottena dearvvašvuođasuokkardeapmi
Don oaččut bovdehusa boahtit du dearvvašvuođa guovddážii dahje buohccevissui. Vuosttaš lea dearvvašvuođasuokkardallan. Nubbi lea dearvvašvuođa ságastallan.
Muhton dearvvašvuođa guovddážat ja buohcceviesut fállet dearvvašvuođaságastallama video bokte. Das sáhtát váljet jus háliidat dearvvašvuođaságastallama dearvvašvuođa guovddážis dahje ruovttustat dihtora , jierbmás mátketelfuvnna dahje dihtordulbosa bokte.
Loga eambbo videoguossástallama birra Region Västerbottenis (ruoŧagielat teaksta)
Vástit gažaldagaid du dearvvašvuođa ja du eallinvuogi birra
Ovdal dearvvašvuođasuokkardallama don oaččut skovi mas leat gážaldagat du eallindábiid ja dearvvašvuođa birra. Don gávnnat skovi du sisaboahtángores, dalle go čálihat iežat 1177.se siidui. Skovvi lea ruoŧagillii. Vástit gážaldagaid ovdal du vuosttaš guossástallama. Jus it máhte vastidit skovi ruoŧagilli de máhtát oažžut veahki dulkkas dalle go leat dearvvašvuođaságastallamis. Dulka oasálasta telefuvnna bokte. Muital bargiide don dárbbašat dulkka dalle go leat doppe vuosttaš hávi.
Dás oaččut eanet dieđuid das movt deavdit skovi dalle go čálihat iežat sisa (ruoŧagielat teaksta)
Vuosttaš guossástallan- individuála dearvvašvuođa suokkardeapmi
Don oaččut áiggi árrabeaivvi dearvvašvuođa guovddážis dahje buohccevieus
Dát dáhpahuvvá guossástallamis:
- Don oaččut guođđit varraiskosa mas analyserejit varrabuiddiid ja varrasohkkara.
- Dus mihtidit du varradeattu, varraravkima ja seakkášmihtu.
- Dus mihtidit du deattu ja guhkkodaga man bokte rehkenastet du BMI, Body Mass Index.
Guossástallan lea sullii 30 minuvtta.
Ovdal dearvvašvuođasuokkardeami
Don it oačču borra maidege goit ovcci diimmu ovdal iskosváldima. Máhtát gal juhkat veaháš čázi.
Diimmuid ovdal iskosváldima don it galgga rahčat fysálaččat, sihkkelastit itge vázzit. Buoremus lea jus it borggat dahje bora nuskkuid.
Don sáhtát váldit du dábaláš dálkasiid nugo dábálččat iđđesbeaivvi. Dása gullet buot dálkasat earret diebetesdálkasat.
Nubbe guossástallan- individuála dearvvašvuođaságastallan
Nuppi guossástallamis geahčat don ja buohccedivššár du iskosvástádusaid ja du vástádusaid skovis, du eallindábiid ja dearvvašvuođa birra.
Doai ságasteahppi das movt don ieš máhtát bargat bures veadjimii ja movt bisuhit dahje buoridit dábiid mat lea buorit du dearvvašvuhtii. Ovdamearkka dihte máhttá dat leat álgit borrat eambbo dearvvalaš borramušaid, lasiduvvon fysalaš bargguid, unnidit alkohola geavaheami dahje heaitit duhpáhiin dahje nikotiinnain. Ságastallan lea dehálaš oassi Västerbottena dearvvašvuođa suokkardeamis.
Guossástallan lea gaskal 30–60 minuhtta.
Don oaččut iežat násteprofiilla
Násteprofiila sáhttá čájehit sihke dearvvášvuođa- ja várrafaktoriid. Dearvvašvuođaságastallan lea du persuvnnalaš dearvvašvuođa profiilla birra. Du mihtidanárvvut, iskosvástádusat ja vástádusat skovis buktojuvvojit ovdan nu gohččon násteprofiillas, stjärnprofil. Násti geažit čájehit du meriid varradeattus, varrabuiddiin, varrasohkkaris, BMI, ja seakkášmihtus ja du vástádusat skovis das makkár du mielas du borrandábit, dearvvašvuohta, fysala barggut, alkoholadábit ja duhpátdábit leat.
Jus guorahallan čájeha du dárbbašit eambbo suokkardeami dahje doarjaga de sáhtát don fállejuvvot daidda.
Maid dat máksá?
Vuosttaš guossástallan dearvvašvuođa suokkárdepmái ja iskosváldimii máksá 300 ruvnna. Háddái ii gula allagollusuodji.
Loga eambbo allagollusuoji birra (ruoŧagielat teaksta)
Nubbe guossástallan dearvvašvuođa ságastallamii lea nuvttá.