NJUOLGGADUSAT JA VUOIGATVUOĐAT

Don gii hálat unnitlogugiela

Du som talar ett minoritetsspråk - nordsamiska

Dus gii gulat nationála unnitlohkui, lea muhtun oktavuođain vuoigatvuohta geavahit iežat giela dearvvašvuođabálvalusas. Dás sáhtát lohkat mii gusto iešguđet oktavuođain.

Läs texten på svenska här.

Muhtun osiin riikkas leat sierra mearrádusat. Don oaččut dieđuid iežat guovllu birra, go válljet iežat guovllu dán siiddu bajimuččas.

Mat leat našuvnnalaš unnitlogut?

Láhka našuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra guoská romálaččaide, juvddálaččaide, sápmelaččaide, ruoŧasuopmelaččaide ja duortnuslaččaide.

Jos gulat daid unnitloguide, dus lea vuoigatvuohta geavahit iežat giela go gulahalat dihto eiseválddiiguin, ovdamearkka dihte singuin geain lea ovddasvástádus dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusain.

Don ieš mearridat gulatgo našuvnnalaš unnitlohkui. It dárbbaš sierra duođaštusa.  

Maid gielain lea sáhka?

Našuvnnalaš unnitlogugielat leat:

  • suomagiella
  • sámegielat
  • meängiella
  • romani chib
  • jiddiš

Láhka guoská buot unnitlogugielagiidda Ruoŧas, geahčakeahttá dasa guđe guovllus don orut. Láhka lea nannosut dihto guovlluin, gos gielat leat dábálabbot. Daid guovlluid gohčodit hálddašanguovlun.

Dás oainnát orutgo don hálddašanguovllus ja guđe gielaide dat guoská du orrunguovllus.

Mii gusto go ozan dearvvašvuođa veahki?

Don galggat sáhttit ovdanbuktit iežat ášši, oažžut dieđuid ja veahki iežat gillii nu guhkás go vejolaš, sihke go sártnut ja go čálát. Du giella lea mávssolaš vai don sáhtát váldit oasi iežat dikšui. Go manat divššu oažžut, jeara leatgo bargit geat hállet du giela.

Jos eai leat bargit, geat sárdnot du giela, de sáhtát dáhttut dulkka dan boddii go finat dikšosajis. Lea mávssolaš ahte muitalat ahte sávat dulkka jo go diŋgot áiggi dikšoásahusas. Dulka sáhtte de veahkehit du jearrat jearaldagaid ja dulkot dikšobargiid vástádusaid.

Mo dulkonbálvalus doaibmá?

Dulkka veahki sáhttá oažžut máŋggain vugiin. Dulka soaitá leat mielde báikki nalde, telefovnna dahje videoságastallama bokte.

Iešguđet gielat dan mielde gos orut

Dat makkár unnitlogugielaid bargit hupmet soaitá sorjat das gos don orut. Sáhtát ohcat ja oažžut divššu nuppi guovllus, jos doppe gos don orut eai leat bargit geat hupmet du giela. Don sáhtát maid dáhttut čálalaš dieđuid iežat gillii. Muhtumin soitet du lagašolbmot dárbbašit dieđuid.

Muhtumin gielda fállá doarjaga, divššu dahje fuolaheami, ja dalle galggat gulahallat singuin iežat gažaldagaid hárrái, jos mat lea sáhka sosiálabálvalusain dahje boarrásiiddivššus.

Mii gusto boarrásiiddivššu oktavuođas?

Jos orut suomagiela, meängiela dahje sámegiela hálddašanguovllus, de lea dus gii gulat dáid unnitloguide vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid ja divššu bargiin, geat hállet du giela. Dat geat dáid gielddain lágidit boarrásiiddivššu, leat geatnegahtton fuolahit ahte leat bargit, geat hállet dáid gielaid.

Riikka eará osiin dus lea vuoigatvuohta boarrásiiddikšui iežat gillii jos leat bargit, geat máhttet giela. Dat vuoigatvuohta gusto maiddái dutnje gii hálát jiddiša dahje romani chib.

Jos it leat duhtavaš divššuin

Jos it leat duhtavaš divššuin, galggat ovddemustá váldit oktavuođa dikšoásahusain, man divššus lea sáhka. Bivdde dulkoma ja geahččal boahtit ovtta oaivilii singuin, geain lea ovddasvástádus dikšosajis.

Sáhtát maid váldit oktavuođa iežat orrunguovllu pasientalávdegottiin. Jos sis lea áššemeannudeaddji, gii hállá du giela, don sáhtát oažžut veahki njuolga. Muđui sáhtát čállit pasientalávdegoddái. Dalle du čálus jorgaluvvo, ja don oaččut dasto vástádusa iežat gillii.

Siđátgo eanet dieđuid?

Sámediggi ja Stockholma leana leanastivra fuolahit, ahte láhka čuvvojuvvo. Sámedikkis lea ovddasvástádus sámegielas ja Stockholma leanastivrras lea ovddasvástádus eará unnitlogugielain.

Sametinget
Enheten för minoritetsfrågor vid Länsstyrelsen i Stockholms län
Webbplats för de nationella minoriteterna
Lagen om nationella minoriteter och minoritetsspråk

To the top of the page