Voija kehnosti

Ahistus – raskhaita tuskalisia tuntheita

Ångest - andra språk - tornedalsfinskaThe content concerns Västerbotten

Ongesti eli ahistus on vaiva, tuska eli pölkö, jonka tuntee ruumhiissa. Se on ilkeä mutta ei vaaralista ette kokea ahistusta. On olemassa monta asiaa mitä sie itte saatat tehhä ette voija paremin. On kans olemassa hoitoa joka auttaa.

Läs texten på svenska här.

Tässä tekstissä sie saatat lukea kuinka se tuntuu ette olla ahistuksessa. Sie saat kans neuvoja mitä sie itte saatat tehhä jos sulla on ahistus. Sie saat kans tietää koska sie piät hakea hoitoa.

Mikäs ahistus eli ongesti on?

Ahistus on tavalista. Ongesti on ruuhmiin tapa reakeerata johonki joka pölättää sinua. Sie et saata ohjata sinun ruumista kuinka se sillon reakeeraa. Välistä se saattaa auttaa yhelä ajatuksela ette saa ahistuksen käynthiin. Sie saatat kans saa ongestia vississä tilantheissa, piian sen takia ette net muistuttavat jotaki joka on pölättäny sinua aiemin.

Kuinkas se tuntuu ette kokea ahistusta?

Ahistusta mennee kokea eri tavoila. Ihmisestä ihmisheen saattaa erota. Tässä on esimerkkiä kuinka se tuntuu:

  • Sie saatat tuntea ette syän lyöpi lujemin eli kätevämin kun tavalisesti.
  • Sie saatat saa vaikeuksia henkiä eli tuntea huimausta.
  • Se saattaa tuntua kun klumppi vattassa eli paino rinnan yli.
  • Se saattaa tuntua ette sie tulet lämpimäks eli kylmäks sisältä päin.
  • Sulla saattaa kuivaa suu, tulla kusihoppu eli huono vatta.
  • Sie saatat tuntea ette pistelee eli puuttuu käsissä eli jaloissa.
  • Sie saatat tuntea tärinää, vapinaa eli heikoutta lihaksissa.

Välistä ahistus alkaa heijosti ja vahvistuu sitten. Välistä ahistus tullee kätevästi, yhessä sellaisessa paniikkihyökkäyksessä. Se saattaa olla ilkeä ja pölättävä ette olla ahistuksessa, mutta se ei ole vaaralista. Usseimiten ahistus mennee ohi muutamassa minuutissa.

Joilaki on ahistus joka tullee takashiin useasti, eli kulkee pitkhään. Jos elät ahistuksessa pitemän aijan se saattaa tapahtua ette sie alat välttämhään tehhä asioita jota sie uskot saattaa antaa sulle ahistusta. Se estää sinua ellää sitä elämää mitä sie oikeasthaan haluat, ja se saattaa tehhä ette ahistus tullee pahemaks.

Koska ja missä mie saatan hakea apua?

Ota yhteyttä huoltokeskuksen eli psykiaatrisen avoinhoitovasthaanoton kans jos jotaki seuraavista sopivat sinhuun:

  • Sie vältät paikkoja eli tilantheita koska sie pölkäät saa ahistusta.
  • Sulla on ollu toistuvia paniikkihyökkäyksiä vähhiinthään kuukauen aijan.
  • Sie olet erittäin pölössä eli tunnet pakkoa ette tehhä vissiä asioita.
  • Sie vähenät sinun ahistusta alkkuhoolila, narkotiikala eli loukkaamalla itteästi.

Tästä saatat hakea hoitoa (hitta vård). Monheen vasthaanothoon sie saatat ottaa yhteyttä lokkaamalla sisäle (logga in).

Soita telefooninumero 1177 jos haluat saa apua mistä saatat hakea hoitoa. Net jokka vastaavat on siukkasysteriä. Sie saatat puhua ruottia eli engelskaa.

Jos on hoppu

Hae hoitoa suorhaan akyyttivasthaanotosta, jos voit erittäin kehnosti eli ajattelet ette sie et halua ellää.

Tunneks kethään joka voipi erittäin kehnosti eli on ajatuksia ottaa oman elämänsä? Auta sillon henkilöä othaan yhteyttä hoijon kans. Sie saatat soittaa 112 jos sie uskot ette henkilö on hengenvaarassa.

Mitäs mie saatan tehhä itte?

On monta eri asiaa mitä sie saatat tehhä varsin kun sie saat ahistusta. Sie saatat yrittää keskeytä johonki muuhun, esimerkiks ottaa kävelyn, lukea kirjan eli puhua jonku kans. Sie saatat kans tehhä rentoutumisharjotuksia, eli jotaki muuta joka saapi sinun rauhhaan.

On olemassa kans asioita mitä sie saatat tehhä ette pitemän aijan perästä voija paremin. Yritä syä hyvin, levätä eli nukkua tarpheeks ja liikkua.

Onkos sulla ollu ahistus aiemin ja huomanu ette joku erikoinen auttoi? Yritä sillon ette tehhä sama asia uuvesti. Tärkein on ette sie yrität ellää sinun elämää kun sie haluat, samala kun sie harjottelet ette hoitaa ahistusta.

Minkäslaista hoitoa eli käsittelyä on olemassa?

On olemassa eri hoitoja jokka saattavat toimia jos sulla on ahistus. Sie saatat muun muassa saa apua ja neuvoja kuinka nukkua hyvin, syä hyvin, liikkua ja jua vähemin alkkuhoolia. Pienet muutokset saattavat kans tehhä suuren eron. Sie saatat kans puhua henkilökunnan kans joka antaa sulle tukea. Sitä kuttuthaan psyykkuterapiiksi. Jos sulla on ollu ahistusta pitemän aijan on olemassa metesiiniä joka saattaa auttaa.

Kuinkas mie saatan auttaa jotaki muuta?

Kuuntele sitä joka voipi kehnosti. Selitä ette se ei ole vaaralista olla ahistuksessa. Kehota henkilöä oppimhaan omasta ahistuksesta ja mitä mennee tehhä ette voija paremin. Sie saatat kans yrittää saa sen joka voipi kehnosti hakheen hoitoa.

Älä ole pettyny eli ikävissä jos henkilö ei näytä kuunella. Tärkein on ette henkilö tietää ette sie välität hänestä.

Sie saatat itteki tarttea apua ette jaksaa tueta sitä joka voipi huonosti. Sie saatat kans tarttea puhua jonku kans sinun tilantheesta.

To the top of the page