Boahkuheapmi influeansa vuoste

• Don gii leat 65 jagi boaris dahje boarrásit. 
• Don gii leat  áhpeheapme maŋŋil áhpeheapmevahkus 12, dahje ovdalis jus leat maid rávvejuvvon boahkuhit eará dihte. 
• Dus lea váibmo-varrasuotnadávda, ovdamearka stroke. 
• Dus lea geahpesdávda, ovdamearka garra astma.
• Dus lea diabetes.
• Dus lea hui vuollegas immunsuodjalus dávda dahje dálkodeami dihte.
• Dus lea vuoivvasvihki dahje monemasvihki.
• Dus lea alla gorut deaddu.
• Dus lea neurodeahke dávda mii váikkuha vuoigŋahaga.
• Dus lea bargonávccahisvuohta.
• Dus lea Downs syndrom. 

Rávvagat guoska sihke dutnje gii leat rávesolmmoš, ja mánát geat leat boarrásit go guhtta mánnosažžat. 

Don geas lea riskka buohccat garrasit eará sivain sáhttá maid rekommenderejuvvot buokahit ieažat. Dan du doavttir árvvostalla dutnje. 

Jus orut soapmasiin gii sáhttá buohccát garrasit rávvejuvvot boahkuhit ieažat influensa vuostte vai suddjet sin/su. Guoskká maid dutnje gii barggat soapmasiin gii sáhttá garrasit buohccát.

 
Dárbbahat boahkuhuvvot juohke jagi 

Go boahkuhuvvot leat suddjen iežat dán jahkkásaš influeansavirusa vuoste. Dárbbahat boahkuhuvvot juohke jagi vai lea suodji virusa vuoste. 

Boahkuheapmi pneumokokkerna vuoste 

Gávdnu maid iežá vaksiidna maid galggalit váldit jus leat olmmoš gean leat rávven boahkohit influeansa vuoste. 
Lea vaksiidna gohččoduvvon pneumokokker. Pneumokokker lea dakkárlágán bakteriat mat sáhttet dagahit ahte buohccát hui garrasit geahpesvuolsai.

Jus leat áhpeheapmi dávjá it dárbbat boahkuhuvvot pneumokokker vuoste. Du doavttir sáhttá árvostallat ahte dárbbahat jus dus lea ovdamearka vissis dávda.  

Don boahkohuvvot ieažat dearvvasvuođaguovddážis dahje buohcceviesus. Jus orut Skielletis sáhtát boahkohuvvot guovddaš boahkuhanguovddažis Vaccinationscentrum Skellefteå. 

Don oaččut influeansavaksiidna cirgguin. Cirgu áddo gardnjiela badjebeallái. Mánát geat leat nuorabu go golbma jagi boahkohuvvojit juolgedeahkkái bajábeal buolva. Mánáide eanet go guokte jagi boarrásat ja nuorat 18 jahkkái gávdno maid vaksiidna maid bidjet njunneráigái.

Sáhtát ruvsodit vehaš ja bohtanit maŋŋil cirguma goggo leat ožžon cirgusa, sáhttá dovdut veháš bávččas. Sáhtát oažžut febera, oaivdebákčasa ja deahkkebákčasa. Mánát sáhtát ožžut heajus borranmiela ja luhčadávdda. Váivvadus láve manat badjel moatti beaivvi geažis. 

Jus lea feber it galgga boahkohuvvot. 

Influeansavaksiidna sisdoalus lea monni. Jus it sáhte borrat biebmu mas lea monni danin go lea garra allergiija it sáhtte boahkuhuvvot influeansa vuostte. 

Don gii leat áhpemeamis sáhtát buohccát garrasit influeansain.    
 Vai suddjet iežat ja mánát rekommenderejuvvot váldit boahkoheami. 

Ii vahágahte máná čoavjjis. Vaksiidna addá maid njuoratmánnái buori suoji. 

Sáhtát ieažat maid boahkohit vaikko njamahat. Rekommoenderejuvvot boahkohit iežat go leat leamaš mánáid láddje unnimus 12 vahku. Sáhtát maid rekommenderejuvvot boahkohit ovdal jus du doavttir atná dárbbahat.   

Västerbottenis lea boahkoheapmi nuvttá dutnje gii sáhtát buohccát garrasit. 

Jus orut soapmasin geas lea riskka buohccát bahui dahje jus it leat olmmoš gean leat rekommenderen boahkohit muhto dan dihte háliidat boahkohuvvot, máksa 250 ruvnna. 

Jus buohccát influeansain vaiko lea boahkohuvvon lea symtoma dávjá geahppasit.   

Bisán ruovttus nu guhká go dos lea feber ja dovddat buohccin. Gosa ja rušo giehtagávvagii ja basa gieđaid dávjá vai unnidat njoamohattit earáid.

Galggat váldit oktavuođa divššuin vai ráđiid oaččut jus oaččut influeansa ja leat olmmoš gii leat rekommenderejuvvon váldit boahkoheami. 

Lea dehálaš ahte ipmirdat maid  maid dikšobargit muitalit. Bija jearaldagaid jus it ipmir. Don sáhtát oažut veahki dulkka jus it sártnu ruoŧagiela.