Buohcceláhka
Patientlagen – nordsamiska

Skriv ut (ca 3 sidor)

Buohcceláhka lea dahkkon dutnje gii leat buohcci. Das govviduvvo ahte don galggat oažžut dieđu du buozalmasas ja makkár dikšumat gávdnojit. Dalle sáhtát maid leahkit mielde mearrideame iežat divššus. Don galggat maid beassat diehtit gos don sáhtát válljet divššu man dárbbahat.

Skriv ut

Diehtu galgá heivehuvvot du dillái ja du iežat eavttuide

Diehtu galgá heivehuvvot du dillái ja du iežat eavttuide

Beroškeahttá das gii don leat ja makkár duogáš dus lea galgá bargoveahka addit dan dieđu man don dárbbahat. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte don soaittát dárbbahit dulkka dehe čálalaš dieđu, mot dutkan dáhpáhuvvá.

Diehtu galgá heivehuvvot du dillái ja du iežat eavttuide. Dat lea dehálaš vai don galggat bastit ipmirdit ja leahkit oasálaš iežat divššus. Don válljet ieš man aktiivvalaš háliidat leahkit, muhto dus lea álot vejolašvuohta muitalit maid don háliidat.

Go dovddat ahte ipmirdat makkár molssaeavttut dus leat sáhtát dohkkehit, dehe eará ládje mieđihit. Don sáhtát maid válljet gieldit dan divššu mii fállojuvvo. Vaikko leat addán lobi dihto dikšui sáhtát molsut miela.

Mánás lea maid vejolašvuohta dadjat oainnus. Jus mánná lea unni dat sáhttá dáhpáhuvvat ovttas máná fuolaheddjiin, muhto mađi stuorit mánná lea dađi deháleappo ahte son beassá leat oasálaš iežas divššus. Sáhttin dihte leat aktiivvalaš divššus ja váldit mearrádusaid lea dehálaš ahte mánná nai ipmirda diehtojuohkima.

Maid diehtojuohkin sáhttá sisttisdoallat?

Don galggat oažžut dieđu

  • du dearvvašvuođadilis
  • makkár vuogit leat dutkamis, divššus ja dálkkodeamis
  • makkár veahkeneavvut gávdnojit
  • goas don sáhtát vuordit divššuoažžuma
  • mii doivojuvvo leahkit divššodeami boađusin
  • makkár riskkat leat lassedávddaide ja siidováikkuhusaide
  • got maŋŋedikšun dáhpáhuvvá, man don soaittát dárbbahit
  • makkár vuogit gávdnojit skibasvuođa dehe vahága eastaleapmái
  • vejolašvuođat oažžut eanet dieđuid Dáhkádusgássas ohcan dihte divššu EES- riikkas dehe Sveitsas.

Muhtumin soaitá du lagamus dárbbahit dieđu du divššus. Jávohisvuođa geatnegasvuođa dihte sáhttá lagamužžii addot diehtu jus ieš leat mielde galledeamis dehe leat addán lobi.

Heahtedilis, jus don ovdamearkka dihte leat meanohuvvan itge sáhte lohpidit, oažžut goitge divššu jus leat heakkaváras.

Fäll ihop

Válljen rabas divššu olles riikkas

Válljen rabas divššu olles riikkas

Don galggat oažžut dieđu makkár divššu du eanadiggi sáhttá fállat ja sáhtátgo oažžut divššu eará eanadikkis.

Muhto don sáhtát maid oažžut rabasdivššu gos fal Ruoŧas. Dat mearkkaša ahte sáhtát válljet dearvvašvuođaguovddáža dehe rabas spesialistadikšovuostáváldima galledeapmái dehe dutkamii. Don sáhtát maid válljet dikšuma nu guhká go lea jearaldagas rabasdikšun, dat mearkkaša ahte it leat sisaváldon. Ovdamearka rabas spesialistadivššus lea giehtakirurgiija ja smáitečuohpadeamit.

Ii mearkkaš maidege leago dikšoaddi almmolaš vai priváhtta nu guhkágo eanadiggi máksá divššu.

Válljen dearvvašvuođaguovddážii gulloma gohčoduvvo muhtumin listuimerkemin. Muhto dus lea álo vejolašvuohta galledit man dearvvašvuođaguovddážis fal oppa Ruoŧas. Dearvvašvuođaguovddážis sáhtát válljet maid bissovaš doavtteroktavuođa.

Don sáhtát maid válljet alladásat rabasdivššu eará eanadikki guovlobuohcceviesus, ovdamearkka dihte borašdávdadikšuma čuovvumis.

Du medisiinnalaš dárbu mearrida

Go don ozat divššu eará eanadikkis du medisiinnalaš dárbbut mearridit goas oaččut divššu. Doavttir árvvoštallá du medisiinnalaš dárbbu. Don galggat oažžut rabasdivššu seamma eavttuiguin go sii geat gullojit eanadiggái. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte mávssát seamma olu buohccemávssu go earát geat ohcet rabasdivššu. Don oaččut ieš máksit reaissuid ja bajásdoalu go don válljet divššu eará eanadikkis.

Don, gii boađát eará eanadikkis, ii guoskkat dikšundáhkádusas dan eanadikkis man válljet.

Fäll ihop

Ođđa medisiinnalaš árvvoštallan

Ođđa medisiinnalaš árvvoštallan

Jus dus lea heakkaváralaš dehe erenomáš váralaš skibasvuohta dehe vahát ja leat váttis medisiinnalaš mearrádusaid vuoláš sáhtát gáibidit ođđa medisiinnalaš árvvoštallama oažžuma. Dan don oaččut eará doaktáris go das mii dus juo lea, juogo du iežat eanadikkis dehe eará eanadikkis. Jus ođđa árvvoštallan vuoseha ahte galggat oažžut eará divššu galggat sáhttit oažžut dan sajis dan. Eaktun lea ahte dikšun árvvoštallo leahkit dieđalaš ja luohtihahtti hárjáneapmi ja heivvolaš dutnje.

Medisiinnalaš árvvoštallama goluid máksá du ruovttueanadiggi, muhto reaissuid don mávssát ieš.

Fäll ihop

Sáddahaga dárbu sáhttá leat sierralágan

Sáddahaga dárbu sáhttá leat sierralágan

Jus gáibiduvvo sáddehat du ruovttoeanadikki rabas spesialistadikšui dehe dan eanadiggái gos ozat divššu dus ferte leat sáddehat du iežat dearvvašvuođaguovddážis.

Fäll ihop

Jus it leat duhtavaš

Jus it leat duhtavaš

Juohke eanadikkis lea buohccelávdegoddi mii galgá veahkehit jus it dovdda iežat oasálažžan iežat dikšui dehe eará ládje it leat duhtavaš dikšui. Buohccelávdegoddi sáhttá ovdamearkka dihte veahkehit du beassat oktavuhtii vásttolaš dikšobargoveagain ja oažžut dieđu mot raporteret dan maid leat vásihan.

Fäll ihop
Skriv ut (ca 3 sidor)
Senast uppdaterad:
2016-11-10
Redaktör:

Čálli ja redaktevra: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Dárkkisteaddji: Hasse Knutsson, gieđahalli, dikšu ja fuolahusossodat, Sveriges Kommuner och Landsting, Stockholm