Asve – gïerve stråarkan domtesh

Dïhte sïejhme asvem utnedh. Asve lea kråahpen vuekie vuesiehtidh datne mestie akt bïlledh. Ih maehtieh kråahpem stuvredh guktie domtoe. Muvhtene maahta asve åssjaldahkeste båata. Maahtah aaj asvem åadtjodh sjïere tsiehkijste, kaanne dah datnem måjhtajehtieh mestie akt datne åvteli bïlleme.

Asve ovmessie vuekine sjædta ovmessie almetjidie. Daesnie vuesiehtimmieh guktie maahta domtedh:

• Maahtah damtedh vaajmoe tsaapma garrebe jallh varkebe enn sïejhme.
• Gïerve voejngehtehtedh jallh svååjpelostedh.
• Maahta damtedh goh löövles tjåejjesne jallh mïelkesne.
• Maahta damtedh datne leah baahkes jallh galmes.
• Maahtah gejhkie njaelmesne, gadtje-nïeresne jallh tjööjjeste damtedh.
• Maahtah damtedh dov gïeth jallh juelkieh båvvasieh.
• Maahtah damtedh svalkaridh jallh åedtjieh viesjies.

Såemies aejkien asve aalka viesjies jïh tjarkebe tjarkebe sjædta. Såemies aejkien asve varke båata, guktie gohtje aanaehpesne. Dïhte maahta nåake årrodh jïh ålvehtehtedh asvesne, men ij leah vaahreles. Sïejhme asve nåhki måedtie minuhti mænngan.

Såamesh asvem utnieh mij bååstide daamhtaj båata jallh guhkiem. Jis guhkiem asvine jielieminie maahta sjïdtedh naemhtie datne ij sïjhth darjodh darjomem mestie vïenhth asve båata. Dïhte datnem heerrie jielemem jieledh guktie sïjhth jïh destie maahta sjïdtedh asve vearrene.

Gaskesadth hoksejarngem jallh psykiatrijen ræhpashokse-dåastoehtimmiem jis maam akte daejstie sjeahta dutnjien:

• Datne sijjieh jallh tsiehkieh rïevh dan gaavhtan bïllh asve dutnjien båata.
• Datne gellien aejkien aanaehpesne unnemes asken mietie.
• Datne dan bïllijh jallh damth tjoerh maam akt darjodh.
• Datne dov asvem unnede alkohovline, narkotihkine jallh jïjtjem skaaredh.

Daesnie maahtah hoksem gaavnedh (Hitta vård). Gellie dåastoehtimmieh maahtah gaskesadtedh dan tjïrrh loggedh sïjse (Logga in).

Ringkh telefovnenummere 1177 jis sïjhth viehkiem gusnie maahtah hoksem ohtsedidh. Dah gïeh vaestiedieh leah skïemtjesåjhterh. Maahtah daaroestidh jallh englaanten gïelem soptsestidh.

Jis fuehpesne

Ohtsedh hoksem dallegh hïehkedåastoehtimmesne jis dan båajhtoeh damth jallh ussjedh datne ih sïjhth jieledh.

Datne damth naakenem gie dan soe båajhtoeh damta jallh ussjedh sov jïjtjen hïegkem vaeltedh? Viehkehth dellie almetjem hoksem gaskesadtedh. Maahtah 112 ringkedh jis vïenhth almetjen hïegke vaahresne.

Gååvnesieh gellie darjomh mejtie maahtah rætnoe darjodh jis asvesne. Maahtah voejhkelidh ussjedidh maam akt jeatjah, vuesiehtimmien gaavhtan vaedtsedh, gærjam lohkedh jallh giejnie akt soptsestalledh. Maahtah aaj heerjehtalledh slaajperdidh jallh maam akt jeatjah darjodh mestie sïedtelgovvedh.

Gååvnesieh aaj darjomh mah maahtah darjodh guktie buaranidh. Voejhkelh hijven beapmoeh byöpmedidh, lïegkedidh jallh eensilaakan åeredh jïh svihtjedh.

Datne leah asvem aerebe åtneme jïh vueptiesti maam akt mestie buaranih? Voejhkelh seamma darjomem viht darjodh. Vihkielommes voejhkelh jieledh guktie sïjhth jieledh, seamma aejkien goh heerjehtalledh asvem gïetedidh.

Gååvnesieh ovmessie båehtjierdimmieh mejstie buerebe damtedh jis asvem åtnah. Maahtah gaskem jeatjah viehkiem åadtjodh guktie njaelkieslaakan åeredh, hijven byöpmedidh, svihtjedh vihkeles guktie hijven utnedh jïh unnebe alkohovlem jovkedh. Aaj onne jorkesimmieh maehtieh stoerre joekehtsh darjodh. Maahtah aaj åadtjodh hoksebarkijigujmie soptsestidh gïeh datnem dåarjoeh. Dam gohtje psykoterapije. Jis datne asvem guhkiem åtneme gååvnesieh aaj daalhkesh viehkine.

Goltelh dam mij båajhtoeh åtna. Soptsesth ij leah vaahreles asvem utnedh. Garmerdh almetjem jienebe lïeredh asven bïjre jïh maam maahta darjodh guktie buerebe damtedh. Maahtah aaj voejhkelidh almetjem skreejredh hoksem ohtsedidh.

Aellieh hujnies jallh håjnoes sjïdth jis almetje ij vååjnoes goh goltelidh. Vihkielommes almetje damta datne pryjjh.

Maahtah aaj jïjtje viehkiem daarpesjidh guktie åajsoeh skïemtjijem dåarjodh. Maahtah aaj daarpesjidh giejnie akt soptsestalledh dov tsiehkiej bïjre.