Gynekologalaš seallaiskkusváldin
Gynekologisk cellprovtagning – nordsamiska

Skriv ut (ca 7 sidor)
Skriv ut

Čoahkkáigeassu

Čoahkkáigeassu

Guođđimiin jeavddalaččat gynekologalaš seallaiskosa sáhttá suddjet iežas viigáčeabetboraš-dávddas. Seallaiskosat váldo goaŧŧonjálmmis čoavjevuođus ja sáhttá árrat čájehit jus leat seallarievdamat mat sáhtáše dagahit goaŧŧočeabetborašdávdda.

Eanaš seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat álkit rievdamat mat buorránit ieža, muhto muhtimiid ferte váldit eret. Hui hárve dáhpáhusas sáhttá seallaiskkus čájehit borašdávdda. Dálle borašdávda láve leahkit árra dásis ja dikšun sáhttá šaddat álkibun ja unnit liigeváikkuhusaiguin.

Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit dássedit gynekologalaš seallaiskkusváldimii, ng. screening. Jus lea 23 ja 50 gaskkan boahtá bovdehus juohke goalmmát jagi. Dan maŋŋel juohke viđat jagi dassážiigo lea 60 jagi boaris. Jus lea badjel 50 jagi sáhttet rutiinnat leat sierralágánat ja vuolgit das man guovllus riikkas orru.

Seallaiskosa sáhttá guođđit maid jurttamovrra dehe gynekologa luhtte čađahahttin dihte gynekologalaš dutkama eará siva dihte.

Ráhkkáneapmi

Don it galgga guođđit seallaiskama jus dus lea mensa. Jus gohččoduvvot dan beaivvi goas du lea dat de galggat diŋgot ođđa áiggi. Manná bures guođđit seallaiskama váikko leat áhpeheapme.

Mot dutkan dáhpáhuvvá?

Go iskkus váldo ferte nuoladit goruda vuolit oasi ja velledit gynekologalaš dutkanstullui. Doavttir dehe jurttamovra sáhttá váldit iskosa máŋgga ládje. Dávjjimusat gevtojuvvo una lasta mii sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto una dipma borstta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasi vuostá.

Dávjá oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas. Vástádusat leat dehálaččat vai iskosa sáhttá analyseret riekta.

Dutkamuš ii bávččagahtte ja čađaheapmi váldá dušše moadde minuhta. Vástádusa seallaiskosii oažžu guđa vahku siste.

Got veadjá maŋŋel?

Iskkusváldin lea riskkaheapme. Muhtumin soaitá vehá vardit maŋŋel muhto dat ii leat váralaš.

Fäll ihop

Mii lea gynekologalaš seallaiskkus?

Mii lea gynekologalaš seallaiskkus?

Seallaiskosa guođđin

Gynekologalaš seallaiskkus lea iskkus mii váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis mii gohčoduvvo goaŧŧonjálbmin ja mii luoitá viigái. Iskkus sáhttá árrat čájehit jus olbmos leat seallarievdamat main sáhttá vuolgit goaŧŧočeabetborašdávda. Eanas seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat geahppasit rievdamat mat buorránit ieža, muhto oassi dárbbaha váldot eret. Iskkus sáhttá maid čájehit borašdávdda, vaikko dat lea hui eahpedábálaš.

Jus jeavddalaččat guođđá seallaiskosa oažžu nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá daningo seallarievdamat sáhttet gávdnojuvvot ovdalgo dat leat ovdánan borašdávdan.

Seallaiskkus váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis, goaŧŧonjálmmis mii luoitá viigái.

Livmoder = goaŧŧu
Äggstock = monneráksá
Livmoderhals= goaŧŧočeabet
Livmodertapp=goaŧŧonjálbmi
Slida= viigá, cinni

Jeavddalaš dárkkástusat

Gynekologalaš seallaiskkus gullo dearvvašvuođadárkkástusaide, ng. screening masa Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat. Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis.

Seallaiskosat eará dilálašvuođain

Gynekologalaš seallaiskosa sáhttá guođđit maid jus lea jurttamora dehe gynekologa luhtte ja čađaha gynekologalaš dutkama eará siva dihte. Muhtumin sáhttá seallaiskkus leahkit oassi gynekologalaš dutkamis jus leat ovdamearkka dihte vardinheađuštus, muhto dalle soaitá maid leahkit buorre dilálašvuohta guođđit screeneniskosa. Dat soaitá leahkit vuogas jus goittotge fargga galgá guođđit iskosa, dehe jus lea missen ovddit seallaiskkusdárkkástusa.

Seallarievdamat ja borašdávda

Seallarievdamiid sivvan sáhttá leahkit vuohččecuocca hearddohuvvan mat bakteriijat leat dagahan dehe gaskaboddosaš virusinfekšuvdna. Dat lea dábáleamos sealla rievdantiipa mii sáhttá buorránit ieš. Eará seallarievdamat mat sáhtále šaddat goaŧŧočeabetborašdávdan, sáhttet váldojuvvot eret unnit doaibmabijuin.

Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii. Dalle olmmoš sáhttá oažžut evttohusa ahte seallarievdamat váldojuvvojit eret dehe sáhttá vuordit ja geahččat jus rievdamat buorránit ieža.

Láve váldit guhkes áiggi ovdalgo seallarievdamat ovdánit goaŧŧočeabetborašdávdan, dábálaččat logis vihttanuppelot jahkái. Lea hui eahpedábálaš ahte juo ovdánan borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusváldimis, muhto dat dáhpáhuvvá hui hárvvui. Dalle láve borašdávda leahkit árramuttus ja dikšun sáhttá šaddat álkibun unnit siidováikkuhusaiguin.

Juohke jagi ožžot illá 450 ruoŧŧelaš nissona goaŧŧočeabetborašdávdda dan sadjáigo, sullii 30 000 nissona, ožžot dieđu ahte sis leat seallarievdamat.

Fäll ihop

Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat

Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat

Nissonat bovdejuvvojit juohke goalmmát jagi

Buot nissonat 23 ja 50 gaskkan ožžot bovdehusa seallaiskkusváldimii juohke goalmmát jagi. Dasto oažžu bovdehusa juohke viđat jagi 50 ja 60 jagi gaskkan. Jus lea badjel 50 jagi sáhttá áigi bovdehusaid gaskkan molsasaddat vuolgá das gos orru riikkas. Nissonat geat ovdal leat dikšojuvvon seallarievdamiid dihte sáhttet dárbbahit seallaiskkusdárkkástusaid maid maŋŋel 60 jagi.

Bovdehus sáddejuvvo dan čujuhussii gosa lea sisačálihuvvon ja lea álo eaktodáhtolaš oassálastit.

Man vuostáváldimii iskkus guđđojuvvo?

Go lea ožžon bovdehusa seallaiskosa váldá jortamovra lagamus jortamovravuostáváldimis, mii maid gohčoduvvo etniidrávvenguovddážin. Dábálaččat oažžu bovdehusa mearriduvvon áigái man sáhttá molsut. Dihto báikkiin sáhttá maid molsut áiggi eará vuostáváldimii.

Jus guođđá seallaiskosa gynekologalaš dutkama oktavuođas, ovdamearkka dihte gynekologa luhtte dehe prevenšuvnnašávnnasrávvemiin, lávejit iskosat maid registrerejuvvot nu ahte oažžu boahttevaš fálaldaga seallaiskkusdárkkástussii go lea gollan golbma dehe vihtta jagi.

Fäll ihop

Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa

Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa

Dat geat leat vuollái 23 ja badjel 60 eai bovdejuvvo

Jus lea vuollái 23 jagi ii bovdejuvvo seallaiskkusdárkkisteapmái. Seallarievdamat leat iešalddes oalle dábálaččat ovdal 23 jagi, muhto eatnasat jávket ieža nu nuorra nissoniin. Lea hui eahpedábálaš ahte goaŧŧočeabetborašdávda ovdána nu árrat. Jus lea oassálastán gynekologalaš seallaiskkusdárkkisteapmái ja leat leamaš máŋga normála seallaiskosa go lea deavdán 60 jagi lea riska hui unni ahte maŋibus eallimis ovddida goaŧŧočeabetborašdávdda.

Dat geain ii leat leamaš seksa eai dárbbat guođđit iskosa

Jus ii goassege leat leamaš seksa ii dárbbat guođđit seallaiskosa. Goaŧŧočeabetborašdávda albmana beare nissoniin geain leamaš seksa ja geat dalle leat bostohallan dihto tiippat HPV:ai, humant papillomvirusii.

Jus lea homoseksuálalaš

Jus lea homoseksuála de lea buorre mannat jeavddalaččat seallaiskkusdárkkisteamis daningo virus mii sáhttá dagahit seallarievdamiid jáhku mielde sáhttá bostit maid nissonis nissonii.

Jus lea čuohpahan eret goaŧu

Jus lea čuohpahan olles goaŧu, mii gohčoduvvo hysterektomiija, it dárbbat mannat seallaiskkusdárkkisteamis, daningo dalle goaŧŧonjálbmi lea maid dalle váldon ollásit eret čuohpadeamis. Muhto jus čuohpadeapmi dahkkui goaŧŧočeabetborašdávdda dehe seallarievdamiid dihte goaŧŧočeabehis ferte joatkit mannama dárkkisteamis. Dalle váldo iskkus cinni bajimus oasis.

Jus lea eahpesihkkar man soarttat čuohpadeami lea čađahan dehe mii lea váldon eret sáhttá jearrat dan klinihkas gos čuohpadeapmi dahkkui. Jortamovra jortamovravuostáváldimis dehe etniidrávaguovddážis sáhttet dávjá maid veahkehit oažžut dan dieđu. Jus lea eahpesihkkar lea buoret váldit iskosa sihkkarvuođa dihte.

Fäll ihop

Nu dutkan dáhpáhuvvá

Nu dutkan dáhpáhuvvá

Ráhkkaneamit

It dárbbat ráhkkanit ovdal seallaiskosa mange sierra ládje, muhto ferte garvit anašeami dehe geavtit soames vuoidasa dehe sálvva jándora cinnis ovdal dutkama. Seallaiskosa sáhttá muđui leahkit váttis dulkot. It ge galgga maid guođđit iskosa jus leat mánodávddat.

Iskkus goaŧŧonjálmmis

Dutkama ovdal dárbbaha nuoladit vuolit oasi gorudis ja velledit gynekologalaš dutkanstullui. Iskkusváldi, gii lea jortamovra dehe doavttir, lebbe várrogasat cinneseinniid dábálaš gynekologalaš instrumeanttaiguin mat galget leahkit gorutlieggasat.

Mot iskkus váldo rievdá veháš vuostáváldimis vuostáváldimii. Dábáleamos lea ahte muorra dehe plástelasta sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto gevtojuvvo una dipma borsta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasis.

Iskkusváldin dáhpáhuvvá jođánit ja váldá beare moadde minuhta. Dat ii láve bávččagit. Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.

Jearaldagat maidda galgá vástidit

Dábálaččat oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas, ovdamearkka dihte

  • goas maŋemus mánodávdda vuosttaš beaivi lei, dehe leatgo mánodávddat nohkan
  • geavtágo eastadanávdnasa ja man dan dáhpáhusas
  • dikšojuvvogo hormonaiguin jorggáldatjahkeváivviid vuostá
  • leatgo áhpeheapme dehe ožžon máná maŋemus jagi.

Dieđut sáddejuvvojit iskosa mielde ja geahpidit laboratoria dahkat árvvoštallama.

Maŋŋel sáhttá oažžut unnánaš riskkahis vardima

Goaŧŧočeabeha šliiveassi vardá álkit ja lea dábálaš ahte oažžu una ja riskkahis vardima dutkama maŋŋel. Vardin jávká moatti beaivvi geažis.

Áhpeheamit sáhttet guođđit iskosa

Iskkusváldin lea riskkaheapme ja iskosa sáhttá dahkat vaikko lea áhpeheapme. Lávejuvvo rávvet guođđit iskosa maŋemustá 15. áhpehisváhku daningo spiehkkaseaddji iskosa dutkan sáhttá leahkit váddásit jus áhpehisvuohta lea ovdánan guhkás.

Fäll ihop

Goas oažžu vástádusa?

Goas oažžu vástádusa?

Eanaš vástádusat eai čájet mangelágán rievdamiid

Guđa vahku siste galgá oažžut reivve iskkusvástádusaiguin, muhto muhtumin dat sáhttá váldit guhkit áiggi. Sullii 95 čuođi iskosis leat seallarievdamiid haga ja árvvoštallo normálan. Vástádusa oažžu dalle sáddejuvvot njuolga ruoktot laboratorias.

Jus iskkus lea guđđojuvvon gynekologavuostáváldimii dehe eastadanávnnasvuostáváldimii lea dávjjimusat dat gii lea dahkan iskkusváldima geas lea vástu fuolahit vástádusas.

Eahpedábálaš dáhpáhusas iskosa eai leat sáhttán analyseret, ovdamearkka dihte jus lea leamaš olu mánodávdavarra das. Dalle bovdejuvvo ođđa seallaiskkusváldimii.

Jus iskkus siskkilda seallarievdamiid

Jus iskkus čájeha soameslágan seallarievdamiid dat dutkojuvvo viidáseappot. Jus leat gehpes seallarievdamat ja lea deavdán 30 dehe 35 jagi, ahkerádji vuolgá das gos riikkas orru, nu dutkojuvvo dábálaččat iskkus hede virusteasttain. Teasta dárkkista leago HPV tiipa, humant papillonvirus, mii addá riskka goaŧŧočeabetborašdávdii. Beare dat geain lea seamma áigge dán sullásaš HPV dárbbahit dalle boahtit dutkamii. Jus leat gehpes seallarievdamat mat eai siskkil dakkár virusa dárbbahuvvo beare váldit ođđa seallaiskkus jagi maŋŋel.

Go lea jearaldat buot seallarievdamiin nissoniin geat leat vuollái 30 ja 35 jagi rávvejuvvo dál ahte gynekologa dutká, muhto albmana maid ahte muhtin báikkiin bovdejuvvo dan sadjái ođđa seallaiskkusváldimii jortamovrra lusa. Nissonat geat leat badjel 30 ja 35 jagi ja geain leat eará seallarievdamat go geahppasepmosat, rávvejuvvo maid gynekologa dutkamii.

Seallaiskkusváldimat eai atte ollislaš suoji borašdávdda vuostá

Dássedis seallaiskkusdárkkisteamit addet nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá, muhto dat ii leat ollislaš. Sáhttá oažžut goaŧŧočeabetborašdávdda vaikko seallaiskosat leat leamaš normálat, muhto dat lea hui eahpedábálaš. Dan lassin ahte manná jeavddalaččat dássedit seallaiskkus- dárkkisteamis galgá danin álo ohcat dikšuma jus oažžu vardimiid go anaša, jus dávjá oažžu vardimiid mánodávddaid gaskkan dehe jus oažžu vardimiid maŋŋel go mánodávddat leat nohkan.

Sáhttá álo riŋget buohccedikšunrávvemii oažžun dihte ráđi gosa galgá jorgasit.

Sáhttá dovdat leabohisvuođa iskkusváldima ja iskkusvástádusaid dihte

Seallaiskosiid guođđin sáhttá dovdot lossadin. Sáhttá dovdat iežas ovdamearkka dihte leaboheapmin dan áigge go vuordá iskkusvástádusaid. Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá. Dat rievdamat mat fuomášuvvo sáhttot stuorimus oassái váldot eret eaŋkilis vugiin nu ahte vealtá borašdávdda ovdáneami boahtte áiggis.

Lea hui eahpedábálaš ahte iskkus čájeha ahte lea ovddidan borašdávdda. Daid hárve gerddiid go borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusdárkkisteami bokte láve dat leahkit árra muttus ahte dikšun šaddá eaŋkileabbon ja unnit siidováikkuhusaiguin. Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno.

Olmmoš mearrida ieš galgetgo iskosat vurkejuvvot

Iskkus man olmmoš guođđá seallaiskkusváldimis lávejuvvo vurket. Ovdamearkka dihte ođđa iskosat veardiduvvo boares iskosiiguin ja sierra čuovvumat dahkko. Iskosat sáhttet dan lassin gevtojuvvot dutkamii ja eará dárkkuhussii maid dutkanetihkalaš komitéa dohkkeha. Jus ii hálit ahte iskkus galgá vurkejuvvot boahttevaš áigái dan sáhttá dadjat dasa gii váldá iskosa, ja dat duššaduvvo dasto.

Dieđut iskkusváldimis vurkejuvvo maid kvalitehtaregisterii mii gevtojuvvo divššu buorideapmái. Jus ii hálit ahte su iežas dieđut galget gevtojuvvot dása sáhttá gáibidit ahte dat váldo eret.

Fäll ihop
Skriv ut (ca 7 sidor)
Senast uppdaterad:
2016-11-15
Skribent:

Čálli: Björn Strander, gynekologa, Gynekologalaš vuostáváldin, Kungshöjd och Regionalt Cancercentrum Väst, Göteborg

Redaktör:

Redaktevra: 

Monica Wallenius, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Dárkkisteaddji: Inga Sjöberg, gynekologa ja riegádahttindoavttir, Ersboda dearvvašvuođa guovddáš, Upmi

Illustratör:

Devdnejeaddji: Kari C Toverud, certifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge