NJUOLGGADUSAT JA VUOIGATVUOĐAT

Dikšunvuostáváldima válljen

Välja vårdmottagning - nordsamiska

Don sáhtát ieš válljet man dearvvašvuođaguovddažis dehe dikšunvuostáváldimis háliidat galledit go dárbbahat rabas divššu. Don sáhtát válljet ohcat rabas divššu gos fal oppa Ruoŧas.

Läs texten på svenska här.

Soitet leat sierra ákkat dihto dearvvašvuođaguovddáža dehe doavttervuostáváldima válljemii. Don sáhtát ovdamearkka dihte háliidit galledit dan mii lea lahka ruovttu dehe barggu dehe gos lea bargoveahka mii sárdnu dehe addá dieđuid dan gillii man ipmirdat.

Maid sáhtán válljet?

Don sáhtát ieš válljet

  • dearvvašvuođaguovddáža
  • mánáiddikšunguovddáža
  • jortamovravuostáváldima
  • nuoraidvuostáváldima
  • rabas spesialiseren dikšunvuostáváldima, ovdamearkka dihte liikevuostáváldima.

Go dárbbahat rabas spesialiseren divššu soaittát muhtumin dárbbahit sáddehaga. Dan mearridit sáddehatnjuolggadusat eanadikkis dehe guovllus gosa leat sisačálihuvvon ja gos háliidat ohcat divššu. Loga eanet mot dat doaibmá sierra eanadikkiin ja guovlluin dáppe.

Dearvvašvuođaguovddáža válljen

Go leat skibas dehe dus lea juoga váivi don sáhtát álo ohcat divššu dearvvašvuođaguovddážis. Doppe don sáhtát oažžut divššu dakkaviđe ja jus dárbbahat spesialiserejuvvon divššu du nevvojuvvo rivttes vuostáváldimii. Don sáhtát válljet man dearvvašvuođaguovddáža háliidat, beroškeahttá leago dat dan eanadikkis dehe guovllus gosa leat sisa-čállojuvvon dehe soames eará sajis. Dat guoská buot dearvvašvuođaguovddážiid maid eanadiggi dehe guovlu jođiha ja priváhta dearvvašvuođaguovddážiid main lea soahpamuš eanadikkiin dehe guovlluin. Don sáhtát maid válljet sierra dearvvašvuođaguovddáža, dat gohčoduvvo muhtumin listet iežas dearvvašvuođaguovddážii. Dihto eanadikkiin válljejuvvo automáhtalaččat du lagamus dearvvašvuođaguovddáš jus it ieš aktiivvalaččat vállje juoga eará. Jus it leat duhtivaš dainna dearvvašvuođaguovddážiin man leat válljen dehe háliidat molsut juoga eará siva dihte don sáhtát dahkat dan. Don sáhtát válljet listet iežat dearvvašvuođaguovddážii gos dat ain lea Ruoŧas. Vaikko leat listejuvvon soames dearvvašvuođaguovddážii lea dus vejolašvuohta ohcat divššu soames earás.

Bissovaš doavtteroktavuohta

Dus lea máŧolašvuohta oažžut bissovaš doavtteroktavuođa dearvvašvuođaguovddážis. Bissovaš doavtteroktavuođa dearvvašvuođaguovddážis mearkkaša ahte beasat deaivat seamma doaktára juohke dearvvašvuođaguovddážis galledeami, nu guhkás go lea máŧolaš.

Rabas spesialistadivššu válljen

Rabas spesialistadikšun lea dikšun man sáhtát oažžut dárbbatkeahttá váldot buohccevissui. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat liikevuostáváldin dehe čalbmevuostáváldin. Jus dus lea juoga erenomáš skibasvuohta don sáhtát jorgasit njuolga vuostáváldimii mii lea spesialiseren du skibasvuhtii, ovdamearkka dihte monimašvuostáváldimii.

Don sáhtát válljet ohcat divššu rabas spesialistadikšunvuostáváldimis gos fal háliidat Ruoŧas. Muhtumin dárbbahuvvo sáddehat, dat vuolgá das jus eanadiggi dehe guovlu gos don leat sisa-čállojuvvon gáibida sáddehaga rabas spesialistadikšumii beassamii sihke jus vuostáváldi eanadikkis dehe guovllus lea dakkár sáddehatgáibádus.

Mii dáhpáhuvvá mu journálain?

Jus válljet ođđa dearvvašvuođaguovddáža dehe spesialistavuostáváldima bargoveahka doppe ii automáhtalaččat oainne du ovddit dikšoaddi journálaid. Jus háliidat ahte du ođđa vuostáváldin sáhttá váldit oasi du boares journálain fertet dohkkehit dan. Ságas bargoveagain got dat doaibmá.

Dárbbahango sáddehaga?

Sáddehat lea almmuhus dieđuin ahte don buohccin dárbbahat erenomáš árvvoštallama, dutkama ja divššu. Sáddehat sisdoallá dan lassin medisiinnalaš dieđu ovdamearkka dihte makkár váivvit, mot veadjá ja ovddit skibasvuođaid ja vahágiid. Oažžun dihte sáddehaga fertet álggos ohcat divššu dearvvašvuođaguovddážis. Jus dárbbahat rabas spesialistadivššu sádde dearvvašvuođaguovddáža doavttir sáddehaga dan vuostáváldimii gosa galggat. Muhtin eanadikkit ja guovllut gáibidit álo sáddehaga vai beasat ohcat rabas spesialiserejuvvon divššu go eará eanadikkiin ja guovlluin eai leat dakkár gáibádusat. Jus dus lea sáddehat sáhttá muhtumin oažžut jođáneappot divššu spesialistadivššuvuostáváldimii. Man jođánit oažžut divššu vuolgá du medisiinnalaš dárbbus. Jus háliidat ohcat divššu spesialistadikšunvuostáváldimis soames eará eanadikkis dehe guovllus go leat sisa-čálihuvvon fertet váldit álggos čielgasa jus du ruovttueanadiggi gáibida ahte dus lea sáddehat. Soaitá maid leahkit nu ahte eanadiggi gos háliidat ohcat divššu gáibida sáddehaga. Dan dáfus dus ferte leat sáddehat. Dáppe sáhtát lohkat eanet got sierra eanadikkit ja guovllut doibmet.

Leago dikšundáhkádus vuoimmis?

Dikšundáhkádus mearkkaša earet eará ahte dutnje galgá fállot dikšun dihto áigemeari siste ja don galggat oažžut veahki beassat vuolgit juosat eará sadjái jus du ruovttueanadiggi ii bastte fállat dutnje divššu dan áiggi siste. Dat guoská beare jus ozat divššu eanadikkis dehe guovllus gosa leat sisa-čálihuvvon, dehe vuostáváldimis mainna eanadikkis lea soahpamuš.

Go ozat divššu eará eanadikkis dehe guovllus du medisiinnalaš dárbbut mearridit man jođánit oaččut divššu. Dat lea doavttir gii dahká dan árvvoštallama.

Buohccemávssut ja buohccereaissut

Buohccemáksu sáhttá leat earálágan sierra eanadikkiin ja guovlluin ja sierralágan divššuid gaskkan. Jus ozat divššu soames eará eanadikkis fertet máksit dan buohccemávssu mii lea vuoimmis dan eanadikkis gos vuostáváldin lea.

Jus válljet ohcat divššu olggobealde iežat eanadikki dus ii leat njulgodat oažžut buhtadusa reaissus vuostáváldimii ja ruovttoluotta, nu gohčoduvvon buohccereaissu.

To the top of the page