NJUOLGGADUSAT JA VUOIGATVUOĐAT

Deaivva buohccedivššus

Hitta rätt i sjukvården - nordsamiska

Bagadallan rivttes dikšui

Dikšun rivttes dásis

Muhtumin lea váttis diehtit gosa galgá jorgasit buohccedivššus. Gosa galgá ovdamearkka dihte ohcat jus lea čielgi bávččas, ceaggás nuorvu dehe hirbmat čoavjebávččas?

Dábálaččat galgá ohcat veahki dearvvašvuođaguovddážis dehe sullasaččas buot daidda váivviide mat eai gáibit fáhkka divššu buohcceviesus, dat dárkkuha váivviid mat leat fáhkka dehe heakkaváralaččat. Jus dárbu dolvojuvvo viidáseappot dearvvašvuođaguovddážis eará spesialistadoaktárii. Eahkes ja basiid áigge ovttaskas jorgasa vuosttas sajis heahtevuostáváldimii doppe gos orru jus lea váddu mii ii sáhte vuordit dasságo dearvvašvuođaguovddáš rahpasa.

Dát deaksta čilge almmolaččat makkár rabas dikšun lea ja gosa galgá jorgasit, muhto sierra eanadikkiid ja guovlluid gaskkan soitet leat earut. Jus háliida diehtit dárkilit makkár dikšun lea ovttaskas oažžu váldit čielgasa das doppe gos orru. Eanadikkiid ja guovlluid webbasiidduin ja 1177:s sáhttá lohkat eanet.

Buohccedikšoneavvun addá ráđiid ja dieđuid

Ii leat álo álki ieš árvvoštallat man skibas lea. Danin lea leahkime buohccedikšoneavvun telefovnna bakte gos hárjánan buohccedikšárat árvvoštallet váttu, addet ráđiid ja go lea dárbu maid dieđuid gos galgá ohcat veahki. Vuordináiggit sáhttet oatnut ja dikšun buoret jus diehtá gosa galgá jorgasit. Dat geat leat eanemus skihppásat ožžot jođánit veahki heahtedivššus ja dat geain leat unnánaš váivvit veltet čohkkame doppe ja vuordit. Dat oidá buohkaid.

Buohccedikšun juhkkojuvvo rabasdikšumii ja giddejuvvondikšumii

Buohccedikšun sáhttá juhkkojuvvot guovtti oassái, rabasdikšumii ja giddejuvvondikšumii. Rabasdikšun mearkkaša ahte ovttaskas oažžu vuolgit ruoktot dan maŋŋil go lea leamaš oktavuođas buohccedivššuin, giddejuvvondikšun fas mearkkaša ahte ovttaskas lea bidjon buohccevissui. Stuorimus oassi buohccedivššus dáhpáhuvvá rabasdivššus. Álggos govviduvvo dearvvašvuođaguovddáš ja spesiálavuostáváldin. Dan maŋŋel boahtá govvideapmi heahtevuostáváldimis mii dávjá lea geaidnu giddejuvvon dikšumii.

Dat geat dárbbahit buohccedivššu ruovttus sáhttet oažžut veahki ruovttubuohccedivššus. Ain dávjjit guovlluin riikkas lea gielda gii vástida das.

Dearvvašvuođaguovddáš

Dearvvašvuođaguovddáš – deike jorgasit vuosttažin

Dearvvašvuođaguovddáš lea vuođđu Ruoŧa buohccedivššus. Das leat máŋga nama ja gohčoduvvo ovdamearkka dihte maid dállodoavttirvuostáváldimin, bearašdoavttirvuostáváldimin dehe dearvvašvuođaguovddážin. Deike ovttaskas jorgasa dábálaččat jus leat váttut dearvvašvuođain. Ovttaskas jorgasa dan dearvvašvuođaguovddáža beallái mas lea vástu dan guovllu olbmuin gos orru, dehe dan beallái gosa lea čállojuvvon.

Dearvvašvuođaguovddážis dáhpáhuvvá buot njuorat mánáid dearvvašvuođadárkkistemiin gitta dábálaš skibasvuođaid dikšumii dego ovdamearkka dihte čottadávddain ja bissovaš skibasvuođain. Deike sáhttá maid jorgasit jus háliida ráđiid heaitit borgguheamis dehe deattu vuolideamis. Jus dárbbaha veajuiduhttima dan oažžu dávjá dearvvašvuođaguovddážis. Jus doavttir árvvoštallá ahte ovttaskas dárbbaha eanet spesialiserejuvvon divššu dehe veajuiduhttima sáhttá oažžut sáddehusa spesialistavuostáváldimii buohcceviesus dehe eará rabasdivššovuostáváldimis.

Dearvvašvuođaguovddáš lea rabas beaivet árgabeivviid dalle sáhttá riŋget ja diŋgot áiggi. Máŋggain vuostáváldimiin lea rabas vuostáváldin dihto áiggiid vahkus dalle sáhttá boahtit jus dárbbaha veahki seamma beaivvi diŋgotkeahttá áiggi. Dearvvašvuođaguovddážiin lea ráđđeaddin telefovnna bakte ja sáhttá maid ordnet ruovttogalledeami dihto dáhpáhusain.

Máŋggain dearvvašvuođaguovddážiin ja lagasbuohcceviesuin lea fáktavuostáváldin gosa sáhttá jorgasit fáhkka váivviiguin maid eahkes, basiid ja dihto dáhpáhusas ihkku. Dávjjimus ferte riŋget álggos ja diŋgot áiggi. Muhtin guovlluin riikkas fáktavuostáváldin dáhpáhuvvá buohcceviesu heahtevuostáváldimis.

Almmolašdoaktára barggut

Doaktárat geat barget dearvvašvuođaguovddážiin leat váldoáššis dábálaš doaktárat. Sii sáhttet maid gohčoduvvot dállodoavttirin dehe bearašdoavttirin. Buot dábálaš doaktárat leat spesialisttat dábálaš medisiinnaš ja sii leat áššedovdit vuostá váldit olbmuid geain leat sierra dávdamearkkat ja árvvoštallat geat dárbbahit soames eará spesialistta divššu dehe divššu buohcceviesus. Dábálaš doaktárat fuolahit dain geat leat skihppán soames álbmotskibasvuhtii, dat mearkkaša servodaga dábáleamos skibasvuođaide. Sii dikšot go ovttaskasas lea láivves sorttat bissovaš skibasvuohta nugo ovdamearkka dihte sohkardávda dehe váibmovihki. Dábálaš doaktárat sáhttet maid dikšut jus ovttaskasas lea gehppes dehe gaskamuddosaš šlundivuohta. Jurdda lea ahte olmmoš galgá sáhttit máhccat seamma doaktára lusa buot iežas váivviiguin ja oažžut joatkkašumi ja dorvvolašvuođa- das namahus dállodoavttir.

Dábálaš doaktárat barget maid eastadan divššuin earet eará veahkehemiin olbmuid rievdadit eallindábiid. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit veahkehit heaitit borgguheamis, deaddovuolideamis dehe alkoholadábiid buorideamis.

Dábálaš doaktárat addet maid bagadallama buohccedivššus. Sis lea stuora oktavuođafierpmádat ja dihtet mas eará spesialisttat leat čeahpit. Danin sii sáhttet neavvut rivttes dikšui ja čállit sáddehusa rivttes instánsii.

Dearvvašvuođaguovddážis, seamma buohcceviesuin, sáhttet maid leahkit skuvlejumi vuollásaš doaktárat geat gohčoduvvojit AT-doavttirin dehe ST- doavttirin. AT-doavttir lea doavttir gii dahká su guovttejahkásaš dábálašbálvalusa vuođđooahpu maŋŋel. Sii barget dábálaččat guhtta mánu dearvvašvuođaguovddážis. Dáin doaktáriin lea dábálaš doavttir bagadallin sáhttin dihte jearrat ráđi.

ST-doavttir lea doavttir gii dahká su spesialiserenbálvalusa. Dearvvašvuođaguovddážis deaivá dábálaččat daid doaktáriid geat spesialiserejit dábálaš doavttirin, muhto sis sáhttá leahkit maid eará viggamuš. Spesialistaskuvlejupmi váldá sullii vihtta jagi. Dearvvašvuođaguovddáža ST- doaktáriin lea jeavddalaš dábálaš doaktáriid bagadallan.

Vel okta joavku doaktáriin geat barget dearvvašvuođaguovddážiin leat sadjásaččat geat devdet sajiid go lea doavttervádnu. Sii sáhttet leat sihke spesialisttat ahte eai-spesialisttat.

Dearvvašvuođaguovddáža válljen

Olmmoš sáhttá ieš válljet man dearvvašvuođaguovddážii dehe doavttervuostáváldimii galgá gullot. Dearvvašvuođaguovddáš dehe doavttervuostáváldin man vállje sáhttá leat gos fal iežas eanadikkis dehe guovllus. Ovttaskas sáhttá válljet priváhtta doavttervuostáváldimiid dehe eanadikki dearvvašvuođaguovddážiid dehe doavttervuostáváldimiid.

Dikšunválljen mii lea čađahuvvon oppa riikkas mearkkaša ahte ovttaskasas lea máŋgga eanadikkis ja guovlluin maid riekti válljet iežas dállodoaktára. Dan dahká váldimiin oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin gos háliida mannat. Jus dat doavttir geasa háliida čálihit iežas ii sáhte váldit vuostá ođđa buhcciid oažžu válljet eará dállodoaktára. Ovttaskas sáhttá molsut dállodoaktára goas háliida.

Eará ámmátjoavkkut dearvvašvuođaguovddážis

Dilli lea earálágán sierra guovlluin riikka, muhto dearvvašvuođaguovddážis sáhttet maid bargat guovlludivššárat, veahkedivššárat, dálkkodanlášmmohallit, jortamovrrat ja doavtterčállit. Muhtumin leat maid bargoterapevttat, psykologat, kuratorat ja dietehtihkkar. Dearvvašvuođaguovddážis leat maid dávjá mánná- ja eadnedearvvašvuođadikšun. Bio- medisiinnalaš analytihkkarat ja laboratoriaveahkit leat laboratoriain mat máŋggain dearvvašvuođaguovddážiin leat. Kássain dehe kantuvrrain deaivá dávjá kánturdoaibmaolbmo dehe doavtterčálli.

Guovllodivššárat

Guovllodivššárat leat lasseskuvlejuvvon buohccedivššárat. Sis leat praktihkalaš barggut dego addit boahkuid, juohkit dálkasiid ja čatnat háviid. Guovllodivššárat barget maid skibasvuođaid eastademiin ovdamearkka dihte jođihemiin heaitit borgguheamis- joavkkuid. Máŋgii sii galledit ruovttuin olbmuid luhtte geat eai sáhte boahtit dearvvašvuođaguovddážii dikšui ja iskosiid váldimii.

Guovllodivššáriin leat dávjá iežas vuostáváldimat olbmuide geain leat dihto bissovaš skibasvuođat dego ovdamearkka dihte sohkardávda dehe ástmá. Dii sii dikšot oasi dálkkodeamis ja sis lea riekti mearridit dihto dálkasiid. Go ovttaskas riŋge dearvvašvuođaguovddážii ja sus lea váddu dearvvašvuođain lea dávjá guovlludivššár gii vástida ja addá ráđiid.

Veahkedivššárat

Veahkedivššárat barget ovttas doaktáriiguin ja guovllodivššáriiguin. Sii váldet ovdamearkka dihte varraiskosiid, dutket váimmu EKG:ain ja čatnet háviid. Máŋggain dearvvašvuođaguovddážiin sii galledit maid ruovttuin. Veahkedivššárat sáhttet maid čohkkehit dearvvašvuođaguovddáža kantuvrras. Kantuvrras sáhttá maid deaivat doavtterčálli, geas muđui leat dearvvašvuođaguovddáža hálddahuslaš barggut.

Dálkkodanlášmmohallit

Dálkkodanlášmmohallit barget earenomážit olbmuiguin geain leat váttut mat váikkuhit lihkadannávccaide. Dat sáhttet leat čielgeváttut dehe niskeváttut, dehe veajuiduhttin vahágiid ja skibasvuođaid maŋŋel dego ovdamearkka dihte gáldnandohppehallan. Dikšun sáhttá ovdamearkka dihte leahkit ráđit hárjehusaiguin maid ieš sáhttá dahkat, lotkatvuohta ja ruvven. Dálkkodanlášmmohalli sáhttá maid čállit lihkadeami reseptii eastadan dehe geahpidan dihte skibasvuođa. Dálkkodanlášmmohalli lusa sáhttá ohcat njuolga ilmma doaktára sáddehaga.

Naprapáhtat ja kiropraktorat

Naprapáhtat ja kiropraktorat dikšot bákčasiid lihkadanorgánain. Goappeš ámmátjoavkkut dikšot gieđaiguin. Dihto dearvvašvuođaguovddážiin leat kiropraktorat, muhto gávdnojit maid eanet ja eanet priváhtta kiropraktorat ja naprapáhtat geain lea soahpamuš eanadikkiiguin birra riikka.

Bargoterapevttat

Bargoterapevttat veahkehit olbmuid geain lea skibasvuohta dehe geaid lea deaivan lihkohisvuohta máhccamis fas bargoeallimii. Sii geahččalit veahkeneavvuid ja leat áššedovdit praktihkalaš čovdosiid gávdnamis ruoktot ja árgabeaivái. Sáhttá ovdamearkka dihte guoskat veahki heivehit orohaga rullastullui.

Kuratorat

Kuratorat veahkehit psykososiálalaš doarjagiin. Sii sáhttet ovdamearkka dihte leahkit ságasteame kriisaolbmuiguin. Kuratorat addet maid ráđiid ekonomiijas ja barggus skibasvuođa oktavuođas. Kuratoriin lea dávjá sosionomaeksámen lasseskuvlejupmi sosiálalaš barggus.

Psykologat

Muhtin guovlluin riikkas leat psykologat maid dearvvašvuođaguovddážiin. Psykologain lea viđa jahkásaš allaskuvlaskuvlejupmi sihke jahkásaš praktihka bálvalus. Sii addet psykologalaš dikšuma ja dan dáhpáhusas jus sis lea psykoterapevta skuvlejupmi sáhttet sii addit dakkár dikšuma.

Dearvvašvuođaguovddážiin lea jearaldat dávjjimus ráddjejuvvon bijus man viggamuš lea ahte ovttaskas ieš galgá sáhttit birget váttis dilis. Psykologa sáhttá maid veahkehit doaktára psykologalaš teasttaiguin mat ovdamearkka dihte dárbbahuvvojit veajuiduhttindutkamiin.

Sihke kuratorat ja psykologat sáhttet jođihit joavkodikšumiid dego ovdamearkka dihte streassahálddašanjoavkkuid.

Psykologat barget maid psykiátralaš vuostáváldimiin sihke priváhtas.

Dietisttat

Dietisttat leat biebmoáššedovdit. Sii addet ráđiid jus ovdamearkka dihte dárbbaha rievdadit deattus dehe molsut biepmu skibasvuođaid oktavuođas dego sohkardávda ja allergiija.

Mánná – ja eadnedearvvašvuođadikšun

Eadnedikšunguovddáš

Dearvvašvuođaguovddážiin, dehe daid oktavuođas, lea dávjá eadnedikšunguovddáš, MVC, gos jortamovrrat barget. Sidjiide jorgasit go lea jearaldat caggádeaddjiávdnasiin ja sohkabealedávddain, dehe go lea áhpeheapme. Eanas MVC:t ordnejit váhnenjoavkkuid ja sis leat gursset ovdal riegádahttima. Jortamovrrat váldet mai seallaiskosiid áican dihte seallarievdamiid goaŧŧočoddagis. Galledeapmi MVC:s ii mávsse maidege ja ovttaskas sáhttá jorgasit man vuostáváldima guvlui fal háliida.

Mánnádikšunguovddáš

Mánnádikšunguovddáš, BVC, lea maid dávjá čadnojuvvon dearvvašvuođaguovddážii. BVC:s barget buohccedivššárat maid lea spesialistaskuvlejupmi mánáide , guovllodivššárat ja doaktárat. Dáppe sáhttet bargat maid mánnádivššárat, dat mearkkaša veahkedivššárat geat leat spesialiseren mánáide. BVC dahká dearvvas mánáid dearvvašvuođadárkkistemiid gitta guđa jahkái, dan maŋŋil mánát ožžot veahki skuvladearvvašvuođadivššus. BVC addá maid bohkkumiid ja ovttaskas sáhttá oažžut ráđiid ovdamearkka dihte njamaheamis, biepmus ja nahkáriin. Skihppá mánáid váhnemin, beroškeahttá máná agis, jorgasit dearvvašvuođaguovddážii dehe mánnáheahtebálvalussii. Dábálaččat BVC:s lea rabas vuostáváldin dalle sáhttá boahtit diŋgotkeahttá áiggi. Dávjjimus sáhttá maid diŋgot áiggi.

Psykologat leat čadnojuvvon sihke mánná- ja eadnedearvvašvuođadikšumii.

Priváhtta dikšun

Priváhtta dikšun soahpamušain

Divššu sáhttet jođihit eanadiggi dehe guovlu ja priváhtta fitnodat main lea soahpamuš eanadikkiin dehe guovlluin. Leat leahkime ovdamearkka dihte priváhtta dearvvašvuođaguovddážat ja priváhtta eadnedikšunguovddážat. Ii leat mangelágan earru mávssuin jus manná eanadikki/guovllu vuostáváldimii dehe priváhttii jus lea soahpamuš.

Priváhtta dikšun soahpamušahaga

Gávdnojit maid priváhtta dikšoaddit geain ii leat soahpamuš eanadikkiin dehe guovlluin. Dalle ferte goluid máksit ieš. Dat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit klinihkat mat čuohpadit kosmehtalaš sivaid dihte muhto maid eará doavttervuostáváldimat. Máŋggat psykologavuostáváldimat jođihuvvojit maid priváhttan ilmma soahpamuša eanadikkiin dehe guovlluin.

Jus ii dieđe leago vuostáváldimis soahpamuš eanadikkiin dehe guovlluin lea álkimus ovdagihtii jearrat maid galledeapmi boahtá máksit.

Spesialistadikšun

Spesialistavuostáváldimat

Muhtin eanadikkiin ja guovlluin lea čađahuvvon dikšunválljen dihto sierra surggiin dego liiki, gynekologa ja beallje-njunne-čotta. Doppe deaivá doaktáriid geat leat spesialisttat eará surggiin go dábálašmedisiinnas. Dihto dáhpáhusas sáhttá jorgasit daidda njuolga ja muhtin lahka buohcceviesuin, erenomážit stuoragávpotguovlluin, lea heahtevuostáváldin árgabeivviid. Nuppi dáhpáhusas gáibiduvvo ahte ovttaskasas lea sáddehus dearvvašvuođaguovddáža doaktáris. Eanas manná jođáneappot ja máksá unnit jus lea sáddehus.

Sierra spesialistadoaktárat

Spesialistadoavttir lea doavttir gii lea loahpahan su spesialistabálvalusa, dábálaččat viđajahkásaš skuvlejumi maŋŋel go lea ožžon iežas doavtterdohkkeheami. Gávdnojit doaktárat eatnat erenomáš surggiin. Stuorimusat dábálašmedisiinna lassin leat sismedisiinna, kirurgiija, ortopediija ja psykiatriija.

Sismedisiinnárat leat áššedovdit ovdamearkka dihte váibmo- varrasuotnaskibasvuođain, čoavje- čoalleváttisvuođain ja geahpesskibasvuođain. Dat guoská dávjjimus skibasvuođaid mat eai gáibit čuohpadeami muhto eanas dikšojuvvo dálkasiiguin dehe eallinvuogi rievdademiin.

Kirurgiija lea erenomášsuorgi gos kirurgat eanas dikšot skibasvuođaid siskkit orgánain čuohpademiin. Dat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit sáhppe- ja monemušgeađggit, oppalággaboalddáhat dehe buođgaguska.

Ortopedat dikšot skibasvuođaid lihkadanorgánain mat dárbbahuvvo čuohpadit. Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte dáktecuovkaneapmi, lađasskibasvuođat dehe lađasbaggan.

Psykiatra fuolaha olbmuin geas leat psykalaš váttut dego nuonddahallan, skitsofreniija dehe soapmása gii lea ovdamearkka dihte sorjavaš alkoholas dehe gárrenmirkkuin. Psykiatra dehe psykologa leat guokte ollásit sierra ámmáha. Psykiatra lea doavttir gii lea vázzán spesialistaskuvlejumi psykiatriijas. Psykiatras lea lohpi mearridit dálkasiid ja sáhttá ná čállit dálkasiid.

Dikšun erenomáš váttisvuođain

Dihto eanadikkiin ja guovlluin leat ovdamearkka dihte vearrogeavaheaddji- ja sorjavašdikšun ja mánáid- ja nuoraidpsykiatriija (BUP). Doppe bargá bargoveahka mas lea erenomáš skuvlejupmi dan sorttat váttisvuođain. Dearvvasvuođaguovddážis sáhttá oažžut sáddehusa muhto dáidda vuostáváldimiidda sáhttá maid váldit oktavuođa njuolga.

Nuoraidvuostáváldimiidda ja seksa- ja ovttaseallinvuostáváldimiidda sáhttá maid jorgasit njuolga sáddehusahaga. Eatnasat geat jorgasit nuoraidvuostáváldimiidda leat 13 ja 25 jagi gaskkan.

Heahtedikšun

Heahtevuostáváldimat

Heahtevuostáváldimat leat rabas birra jándoriid heahtebuohcceviesuin. Dohko jorgasit dakkáriin mat eai sáhte vuordit, ovdamearkka dihte jus fáhkkestaga jovssahallá váttis skibasvuhtii dehe váddui. Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit fáhkka raddebávččas, dodjon juolgi dehe ahte oažžu váttis vardima. Sáhttá maid vuolgit heahtevuostáváldimii jus lea juo skibas muhto fáhkkestaga hedjona. Sáhttá maid oažžut sáddehusa dearvvašvuođaguovddážis heahtevuostáváldimii jus dearvvasvuođaguovddáža doavttir árvvoštallá ahte ovttaskas dárbbaha fáhkka dikšuma buohcceviesus.

Sierra ámmátjoavkkut heahtevuostáváldimis

Heahtevuostáváldimis barget veahkedivššárat, buohccedivššárat ja doaktárat. Maid kuratorat leat čadnon dohko.

Veahkedivššárat váldet iskosiid, molsot čatnasiid ja oidnet ahte ovttaskasas fuolahuvvo bures. Sii barget maid kantuvrras.

Buohccedivššárat dahket vuosttaš árvvoštallama das got ovttaskas veadjá, váldet iskosiid ja juhket dálkasiid.

Kuratora addá erenomážit doarjaga lagamuččaide váttis dáhpedorpmis dehe jápmindáhpáhusas. Sii sáhttet maid doarjut daid geat leat gierdan illasteamis dehe veahkaváldimis.

Doavttir gii váldá vuostá heahtevuostáváldimis sáhttá leahkit spesialistadoavttir, muhto dábálaččat dat lea doavttir gii vázzá skuvlla, ng. ST-doavttir dehe AT-doavttir. Spesialistadoaktáriin leat máŋggat eará bargodoaimmat buohcceviesus eaige dábálaččat leat heahtevuostáváldimis. Lea goit álot unnimus okta spesialistadoavttir čadnon heahtevuostáváldimii geasa doaktárat geat barget doppe sáhttet riŋget jus dárbbahit veahki juostá. Universitehtabuohcceviesu heahtevuostáváldimis sáhttá maid beassat deaivat doavtterkandidáhtaid, boahttevaš doaktáriid. Sii leat heahtevuostáváldimis oahppame, muhto sis ii leat iežas vástu dikšumis.

Heahtedoaktára deháleamos bargu lea árvvoštallat got ovttaskas veadjá, sáhttágo dikšuma maŋŋel vuolgit ruoktot vai dárbbahago báhcit dikšumii buohcceviesu soames ossodahkii. Dávjá leat buohcceviesus maid ng. dárkonbáikkit gos sáhttá leahkit moadde diimmu dehe nuppi beaivái jus doavttir háliida čuovvut manu dehe lea eahpečielggas dárbbahago báhcit sisa joatkkadikšumii. Muhtumin dárbbahuvvo čuovvun dikšuma rabas dikšumis, dábálaččat dearvvasvuođaguovddážis dehe spesialistavuostáváldimis. Dalle sáhttá oažžut sáddehusa dehe buohcceviesu doavttir čállá reivve dan doaktárii gii huolaha čuovvumis. Muhtumin ovttaskas ieš oažžu váldit oktavuođa iežas dearvvasvuođaguovddážiin čuovvuma dihte.

Báikkálaš buohcceviessu ja lagasbuohcceviessu

Báikkálaš buohcceviessu ja lagasbuohcceviessu leat unnit buohcceviesut main ii álo leat heahtevuostáváldin mii lea rabas birra jándora. Dáppe barget doaktárat sierra earáliiggášvuođain. Dikšun dáhpáhuvvá dávjá rabas dikšumis mii mearkkaša ahte ovttaskas manná ruoktot dikšuma maŋŋel. Dáppe leat maid ossodagat gosa sáhttá váldot sisa jus ii dárbbat dan ovdánan divššu mii lea heahtebuohcceviesuin.

To the top of the page