Vuolábeale sisdoallu guoská Västernorrlándda guvlui.

Loahppa guovlolasáhusas Regiovnna Västernorrlánddas

Jus dovddat iežat nu headjin ahte oaivvildat ahte eallimis ii leat árvu eallit ja dus leat jurdagat dahje plánat váldit du heakka, de it galgga dan doallat iežat siste. Dalle fertet háleštit muhtumiin geasa luohtát.

Don soaittát dovdat iežat okto iežat dilis, muhto duohtavuođas leat oallugat jurddašan ja dovdan dego don. Bidjat jurdagiid sániide muhtima ovdii gii guldala, de sáhtát gávdnat ođđa vugiid geahččat iežat váttisvuođaid ja gávnnat ođđa vejolašvuođaid daid čoavdimii.

Geainna mun galggan ságastallat?

Sáhtát háleštit olbmuin gii bargá dearvvašvuođasuorggis, dahje muhtumiin gean dovddat. Lea maid vejolaš váldit oktavuođa muhtumiin doarjjalinjjás. Sáhtát leat anonyma jus háliidat. Ovdamearkka dihte sáhtát váldit oktavuođa:

• Bris - Mánáid vuoigatvuođat servodagas. Sáhtát riŋget dahje čállit SMS nummirii 116 111. Sáhtát maid sáddet e-poastta dahje čáttat.
• Veahkketelefovdna 90390. Don guhte leat badjel 18 jagi sáhtát riŋget dahje čállit.
• Jourbargi olmmoš 08-702 16 80.
• Jourbargi báhpa gávnnat go riŋget 112. Sáhtát maiddái sáddet e-poastta dahje čátta.
• Mind Suicide Line, čatt mind.se bokte dahje telefovnna 90101 bokte.

Váldde oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus dus leat iešsorbmenjurdagat dahje dovddat iežat nu heajos dilis ahte dus leat váttisvuođat birget árgabeaivviin. Doppe sáhtát juogo oažžut dikšuma dahje bagadallama vai oaččut viidáset veahki. Sáhtát váldit oktavuođa máŋgga klinihkain go logget sisa 1177.se.

Riŋges nummara1177 jus dárbbašat veahki gos ohcat divššu.

Jus lea hoahppu

Jus dovddat nu heajut ahte dilli dovdo veadjemeahttumin dahje jus dus leat plánat váldit iežat heakka, de galggat dakkaviđe ohcat dikšuma psykiátralaš heahteguovddážis dahje riŋget 112:i.

Nummira 112 bokte sáhtát váldit oktavuođa ovdamearkka dihte ambulánssain, bolesiin, gádjunásahusain, mirkkodiehtoguovddážiin dahje báhpain gii lea bálvalusas. Jus it máhte ruoŧagiela, de sáhtát oažžut veahki dulkomii iežat gillii.

Sáhtát maid viežžat 112 áppa iežat telefovdnii. Das leat eanet funkšuvnnat ja dehálaš nummarat. Go riŋget áppas, de vástideaddji sáhttá oaidnit gos don leat.

Juohkehaččas sáhttet leat váttisvuođat dahje šaddat dakkár dilálašvuođaide main dovdá veadjemeahttumin beassat eret. Dalle jápmin sáhttá čájehuvvot vejolaš vuohkin beassat eret gillámušain. Sáhtát ovdamearkka dihte leat beahtahallan go ii leat olahan iežas dahje earáid vuordámušaid, váttis manahemiid dahje eahpelihkostuvvama birra.

Ii leat álo vejolaš čilget manin dus leat iešsorbmenjurdagat, muhto dat leat dábálaččat bohtosat das go dovddat iežat psyhkalaččat heajos dilis dakkár vuogi mielde mii gaskaboddosaččat hehtte du vejolašvuođa gávdnat čovdosiid váttisvuođaide. Dán oktavuođas sáhttá iešsorbmen čuožžilit vuohkin.

Jus leat massán muhtima dahje juoidá

Iešsorbmema jurdagat sáhttet boahtit go leat massán olbmo gii dutnje mearkkaša olu, ovdamearkka dihte jápmima dahje earráneami bokte. Iešsorbmenjurdagat sáhttet maid boahtit jus leat massán dorvvolašvuođa dahje identitehtadovddu, nugo jus

• Don leat massán barggu.
• Don leat givssiduvvon.
• Don leat gillán veahkaválddi.
• Dus lea šaddan duođalaš buozalmasvuohta.
• Don leat imaštallan iežat sohkabealidentitehta birra.
• Muhtin gean dovddat lea váldán iežas heakka.
  
  

Reakšuvnnat kriisii ​​ja morrašii

Go leat morrašis dahje manat kriisa čađa, de lea dábálaš dovdat ahte eallimis ii leat árvu eallit. Soaittát dovdat iežat sivalažžan áššiid ovddas mat leat dáhpáhuvvan, dahje fuolastuvvan dasa makkár boahtteáigi šaddá. Du dovddut leat lunddolaš reakšuvdna dasa maid leat vásihan ja don soaittát dárbbašit doarjaga earáin vai oainnát ahte gávdno eallin maŋŋel kriisa.

Jus leat vásihan váttis áššiid, de sáhttet lunddolaš dovddut jorggihit áŧestussan ja deprešuvdnan maid dárbbašat fágalaš veahki gieđahallat. Ale vuordde menddo guhká ohcat veahki dearvvašvuođadivššáris jus dus lea garra fuolla dahje jáhkát ahte leat deprešuvnnas.

Sáhttá gullat psyhkalaš buohcuvuhtii

Iešsorbmenjurdagat leat dávjá čadnon deprešuvdnii dahje eará psyhkalaš buohcuvuhtii. Olbmot geat leat psyhkalaččat dearvvašat hárve váldet iežaset heakka. Go leat ovdamearkka dihte šlundi dahje áŧestusas, de soaittát massit hálu bargat somás áššiiguin, deaivvadit eará olbmuiguin, bálkkašit iežat dahje váldit initiatiivva.

Don sáhtát maid dovdat iežat sivalažžan ja dovdat iežat eahpelihkostuvvan vaikko áŋgirušat hálddašit iežat eallima ja čoavdit iežat váttisvuođaid. Dán oktavuođas sáhttá iešsorbmen leahkit čoavddusin, vaikko it duođaid hálit jápmit muhto gillát garraseappot go máŋggas earát vai beasat eallit. Ii galgga goassige heahpanit go šaddá dákkár dillái, dat sáhttá geavvat vaikko geasa ja doppe gávdno veahkki.

Muhtumin jurdagat iešsorbmemis sáhttet leat jeđđehussan go eallin dovdo menddo váttis gieđahallat. Stuorámus oassi olbmuin geat jurddašit iešsorbmema birra dahje geahččalit iešsorbmet, gávdnet eallimis čovdosiid mat dagahit ahte sii dovdet iežaset buorebun.

Jus leat guhkit áigge dovdan duššásvuođa ja leat massán beroštumi áššiide maidda dábálaččat liikot, de soaitá dus leat deprešuvdna. Dalle lea dehálaš ahte oaččut dikšuma dan dihte.

Hálddaš áŧestusa

Áŧestus ii leat várálaš ja lea áibbas lunddolaš. Áŧestus  luoitá álo maŋŋel muhtun áiggi, vaikko it dovdda nu dan botta go lea jođus.

Go oahppá dovdat áŧestusreakšuvnna ja gávdnat iešguđetlágan vugiid movt dan gieđahallat, de loahpas addá dorvvolašvuođadovddu mii dagaha ahte fuolastuvvamat eai leat nu issorasat ja balddihahttit.

Garvve alkohola

Jus du jurdagat stivrejit du doaimmaid nu ahte bidjat iežat riskkaide dahje dus lea váttisvuohta stivret iežat impulssaid, de ii leat heivvolaš juhkat alkohola dahje geavahit narkotihka. Dát doaibma sáhttá nannejuvvot nu ahte barggat áššiiguin maid it muđui livčče dahkan. Áŧestus, deprešuvdna ja oađđinváttisvuođat maiddái dávjá vearránit alkohola geažil.

Biebmu, lihkadeapmi, idjadeapmi ja vuoiŋŋasteapmi

Go dovddat iežat buorrin, de lea álki vajálduhttit fuolahit iežat vuođđodárbbuid. Ovdamearkkat dasa leat borrat buriid biebmoávdnasiid ja doarvái lihkadit, vuoiŋŋastit ja oađđit.

Go oađát beaivvi sevnjes áiggiid, borat ja jugat dábálaččat ja lihkadat dakkár vuogi mielde mii heive dutnje, de sáhttá dat addit dutnje gievrrat gierdavašvuođa áŧestusa ja váttis jurdagiid vuostá.

Fuolahit iežat

Go bivddát veahki earáin, de sáhttá dat mielddisbuktit positiiva rievdadusaid mat dagahit ahte gávnnat buoret strategiijaid movt fuolahit iežat guhkit áiggi. Don soaittát dárbbašit oahppat hálddašit streassa, vuoiŋŋastit, bidjat rájáid ja bálkkašit iežat dávjjibut.

Du lagamusat sáhttet maid dárbbašit oažžut konkrehta rávvagiid das maid sii sáhttet dahkat vai veahkehit du.

Muhtumin sáhttá leat buorre oažžut oktavuođa earáiguin geain leat sullasaš vásáhusat. Okta vuohki sáhttá leat váldit oktavuođa pasieanta- dahje lagašolbmuidservviin dahje muhtun dáin organisašuvnnain:

• Suicide Zero – eaktodáhtolaš organisašuvdna mii bargá riikkaviidosaččat unnidit iešsorbmemiid.
• SPES Riikkasearvi, iešsorbmema eastadeami ja lagašolbmuid doarjaga searvi – organisašuvdna mii jođihuvvo olbmuin geat leat massán lagaš olbmo iešsorbmema geažil.
• MIND – eaktodáhtolaš organisašuvdna mii bargá dan ala ahte fállat olmmošlaš doarjaga ja lasihit máhtu psyhkalaš buohcuvuođa ja iešsorbmema birra.
• Bris, mii fállá doarjjavahkkoloahpaid bearrašiidda gos váhnen lea váldán iežas heakka. Mánát ja rávesolbmot sáhttet deaivvadit earáiguin seamma dilis ja oažžut doarjaga gieđahallat eallima, morraša ja jávkama.

Dás lea listu organisašuvnnaide mat fállet rávvagiid ja doarjaga ságastallama ja telefovnna bokte.

Eanet čujuhusas 1177.se

• Addit doarjaga muhtumii geas leat iešsorbmenjurdagat
• Gártat kriisii
• Áŧestus
• Rávvagat ja doarjja e-poastta, ságastallama ja telefovnna bokte

Eambbo eará neahttasiidduin

• Iešsorbmenjurdagat, UMO
• Iešsorbmentelefovdna
• Suicide zero
• NASP - Riikkaidgaskasaš iešsorbmendutkama ja eastadeami guovddáš