NJUOLGGADUSAT JA VUOIGATVUOĐAT

Sáddehat

Remiss - nordsamiska

Muhtumin soaittát dárbbahit divššu eará vuostáváldimis gos ovdal leat galledan. Dalle soaittát dárbbahit sáddehaga dohko beassamii.

Läs texten på svenska här.

Dearvvašvuođaguovddážii dehe heahtevuostáváldimii beassamii ii dárbbat sáddehaga. Doppe dahkko vuosttaš árvvoštallan dain váivviin mat dus leat. Jus dárbbahuvvo sáddehat beassan dihte viidáseappot eará spesialistta lusa, ovdamearkka dihte liikedoaktárii dehe fysioterapevtii, buohccegymnasistii.

Sáddehat sisdoallá dieđu makkár divššu dárbbahat oažžut, dat sáhttá leat árvvoštallan, dutkan dehe dikšun. Sáddehat sisdoallá dan lassin ovdamearkka dihte dieđu mot veaját, makkár váivvit dus leat sihke ovddit dávddaid ja váivviid.

Dávjjimus dat lea doavttir gii čállá sáddehaga, muhto maid eará dikšubargoveahka geas lea máŧolašvuohta dahkat dan, ovdamearkka dihte mánáiddikšunguovddáža buohccedivššár.

Dábálaččat don it ieš oainne sáddehaga, muhto don galggat álo beassat diehtit manin sáddehat sáddejuvvo ja makkár divššu boađát oažžut go du bovdejuvvo vuostáváldimii mii váldá vuostá sáddehaga. Don galggat maid oažžut dieđu man guhká fertet vuordit beassan dihte vuostáváldimii, mii soaitá leat ovdamearkka dihte guovllubuohcceviesus.

Muhtin vuostáváldimiin váhttojuvvo álo sáddehat doaktáris áiggi oažžumii. Mat vuostáváldimat váhtet sáddehaga rievddada ja danin fertet váldit čielgasa mot doaibmá dan vuostáváldimis gosa galggat. Makkár njuolggadusat leat vuoimmis sáddehahkii juohke eanadiggi ja guovlu mearrida ieš.

Sáddehat eará eanadikkis ja guovllus

Muhtumin ovttaskas sáhttá oažžut sáddehaga spesialiserejuvvon dikšui eará eanadiggái dehe guvlui, ovdamearkka dihte jus dan dikšun man dárbbahat ii gávdno doppe gos orut. Dalle du eanadiggi dehe guovlu máksá du buohccereaissuid ja du lassegoluid.

Jus oaččut sáddehaga rabas spesialiserejuvvon dikšui, dat mearkkaša dikšui mii ii gáibit sisaváldima, sáhtát ieš válljet gos riikkas háliidat oažžut dan. Smáitečuohpadeapmi lea dan soarttat dikšun. Dalle oaččut ieš máksit iežat reaiso- ja orrungoluid.

Jus ieš válljet ohcat rabas spesialiserejuvvon divššu eará eanadikkis dehe guovllus lea dehálaš váldit čielgasa mat sáddehatnjuolggadusat leat vuoimmis dan vuostáváldimis gosa háliidat beassat.

Jus dus ferte leahkit sáddehat iežat eanadikkis dehe guovllus go ozat divššu dus fertenai leahkit dat doppe gos válljet ohcat divššu. Don dárbbahat sáddehaga vaikko dikšun eará eanadikkis dehe guovllus ii gáibit dan.

Ieš-almmuheapmi

Máŋggain eanadikkiin sáhttá diŋgot áiggi njuolga spesialiseren doaktárii, sáddehaga haga. Muhtin vuostáváldimat háliidit ahte ieš čálát nu gohčoduvvon Ieš-almmuheami, mii muhtumin maid gohčoduvvo ieš-sáddehahkan dehe iežas dikšunváhtámuš.

Dakkár mearkkaša ahte čálát vuostáváldimii ja muitalat mot veaját ja manin ozat divššu. Muhtumin gávdnojit skovit ieš-almmuheami dahkamii. Jus dat gii geahččá du ieš-almmuheami anilda ahte dárbbahat dutkama oaččut bovdehusa vuostáváldimii.

Ieš-almmuheami divššu oažžumii eará eanadikkis dehe guovllus sáhtát čállit beare jus ii leat sáddehatgáibádus doppe gos háliidat oažžut divššu, dehe du iežat eanadikkis dehe guovllus.

Guhkágo dárbbahat vuordit?

Dus lea riekti šiehtadallat iežat doaktáriin gosa sáddehat galgá sáddejuvvot. Dihto vuostáváldimiidda sáhttá leat guhkes vuordináigi. Dalle sáhtát bivdit ahte sáddehat sáddejuvvo vuostáváldimii gos lea oanit vuordináigi ja jus dárbbahat jođánit oažžut divššu dan sáhttá čállit sáddehahkii. Muhto dat lea álo dat vuostáváldin mii váldá vuostá sáddehaga mii mearrida man jođánit sáhttá oažžut áiggi.

Dikšundáhkádus molsasaddá

Go oaččut sáddehaga vuostáváldimii iežat eanadikkis dehe guovllus našuvnnalaš dikšundáhkádus lea vuoimmis, mii mearkkaša ahte dus lea riekti oažžut divššu dihto áigemeari siste. Spesialistavuostáváldimiidda it galgga dárbbahit vuordit eanet go 90 beaivvi áiggi oažžumii.

Jus oaččut sáddehaga ja válljet ohcat divššu eará eanadikkis dehe guovllus dikšundáhkádus ii leat vuoimmis šat. Dalle du medisiinnalaš dikšundárbu mearrida man guhkki šaddá vuordináigi.

Dikšungalledeami buohccemávssut leat sierraláganat, leat gitta das makkár dikšumis lea jearaldat ja gosa dat sáddejuvvo. Máksui gullo allagollosuodji.

Dan bottago vuorddát dan vuostáváldimii beassama gosa leat ožžon sáddehaga lea das gii čálii sáddehaga vástu ahte oaččut dan divššu man dárbbahat. Jus váivvit bahonit vuorddidettiin galggat váldit oktavuođa dainna gii čálii sáddehaga.

To the top of the page