DUTKAMAT / ISKOSAT

Mammografiija

Mammografi - nordsamiska

Mammografiija lea ratti røntgendutkamuš erenomáš vugiin mii addá dárkilis govaid. Dat lea okta máŋgga dutkamušas man doavttir sáhttá dahkat vai oažžu čielgasa mii lea sivvan jus dus leat raddebákčasat. Mammografiija lea maid dat vuohki mii adno almmolaš raddedárkkistemiin mii dássedit fállojuvvo buot nissonolbmuide 40 ja 74 jagi gaskkas . Dakkár joavkodutkan gohčoduvvo screenen. Dárkkuhuss lea gávdnat raddeboraśdávdda ovdal go dat lea geargan addit dávdamearkkaid.

Läs texten på svenska här.

Raddeborašdávda lea dábáleamos borasdávdamálle nissoniid gaskkas. Várra raddeborašdávdii lassána agi mielde. Jus oažžu diagnosa árrat lea vejolaš dearvvaštuvvat.

Mammografiija screenemis- ná dat dahkko

Don it dárbbat ráhkkanit mange ládje.

Buohccedivššár geahččá ja jearada

Røntgenbuohccedivššár čađaha dutkama. Buohccedivššár jearrá álggus jus dus leamas juoga váivvit rattiin dehe válddátgo dálkasiid main leat hormonat.

Dasto don nuoladat goruda badjeoasi. Buohccedivššár dutká njiččiid oidnojit go rievdamat dego omd. stuorit riegádanmearkkat dehe uttut ovdalaš čuohpademiin. Dakkár rievdamat sáhttet oidnot røntgengovain ja boastut dulkojuvvot borašdávdašattalmassan.

Guokte dehe golbma gova goabbat njiččis

Dan maŋŋil don oaččut čuožžut dehe čohkkát hui lahka røntgenrusttega. Buohccedivššár veahkeha du bidjat nuppi njičči duolbbu nala. Nubbi duolbu deaddá de njičči vulos ja doallá dan moadde sekundda.

Gieđa don doalat loktosis ja vuoiŋŋastat rusttega vuostá dan bottago røntgenbuohccedivššár váldá guokte- golbma gova. De don dagat seamma nuppiin njiččiin.

Olles dutkamii gollá 15-30 minuhta, ieš govaidváldimii vihtta gitta logi minuhta.

Mot mammografiija dovdo?

Buohccedivššár deaddá du njičči vai govva šaddá čielggas ja suonjardanmearri vuolit. Soaitá dovdot unohassan ja bávččagit oanehaš. Dutkama maŋŋil don veaját dego dábálaččat. Muhtumin soaittát dovdat dihto unohasvuođa, mii jávká oalle jođánit.

Vástádus screeningii

Dávjjimus guokte røntgendoaktára dutkaba goappáge guovllus mammografiijagovaid. Dainna lágiin árvvoštallan lea sihkkarit.

Vástádusa maid mammografiijagovat vuosehedje don oaččut boastta mielde ruoktot guovtti vahku geažis. Jeara fal galledettiin jus háliidat diehtit eanet got vástádusain dahkko dan vuostáváldimis gos don leat dutkojuvvon.

Jus galggat ođđa dutkamii

Go screening lea dahkkon soaitá ahte fertet boahtit dievasmahtti dutkamuššii. Sivvan sáhttá leat ahte govat eai šaddan doarvái čielgasat. Dalle soaitá leat nuogis ahte válddihat vel moadde mammografiijagova.

Ođđa dutkama sivvan soaitá leat ahte govat mat váldoje screenemis čájehit rievdama njiččis man ferte eanet dutkat.

Jus dus lea rievdan

Screenemis mammografiijuvvojit buohkat seamma ládje. Jus govat screenemis čájehit ahte dus leat rievdamat, don oaččut dan sajis dahkat daid dutkamiid mat leat dárbbašlaččat vai oažžu čielgasa mii lea dagahan rievdama. Dalle soaittát šaddat čađahit eanet dutnje heivehuvvon mammografiijadutkama. Dat mearkkaša ahte røntgenbuohccedivššár váldá eanet govaid ja sierra guovlluin. Røntgendoavttir dutká govaid dakkaviđe.

Muhtumin doavttir dárbbaha dutkat du maid ultra-jienain. Doavttir soaitá maid dárbbahit váldit sealla- dehe gođusiskosa du njiččis náluin.

Buot dutkamat maid dárbbahat dahkat dáhpáhuvvet seamma háve.

Vástádusa maid dutkamat čájehit don galggat oažžut persovnnalaš deaivvademiin doaktáriin, nu dus lea vejolašvuohta oažžut eanet dieđu ja beasat jearadit. Dat galgá dáhpáhuvvat nu jođánit go vejolaš muhto maid dat mearkkaša rievddada báikkis báikái. Jus háliidat, sáhtát jearrat go leat galledeami dutkamiid dahkamis.

Áhpeheamit ja njamaheaddjit

Vaikko don leat áhpeheapmi dehe njamahat don sáhtát čađahit raddeborašdávdascreenema mammografiijain. Soaitá leat váddásit gávdnat dehe elimineret borašdávdda dutkamiin du njičči mammografiija govaid daningo dat juste leat rievdan. Nuppi dáfus soaitá gollát guhkes áigi dutkamiid gaskkas jus don it røntgejuvvo daningo leat áhpeheapmi dehe don njamahat.

Suonjardeami mearri mammografiijas ii leat váralaš ohkái iige váikkut raddemielkáige. Danin don sáhtát čađahit screenema jus leat ožžon bovdehusa.

Don gii njamahat galggašit bohčit mielkki njiččiin álggus.

Áhpeheamit ja njamaheaddjit sáhttet maid, dego buot earát geat bovdejuvvojit, válljet ođđa áiggi várrema.

Dan sajis galggat dakkaviđe váldit oktavuođa divššuin ieš jus fuomášat rievdamiid rattis go leat áhpeheapmi dehe jus njamahat. Dalle sáhttet du njiččit álggus røntgejuvvot, ja dasto dahkkot ultra-jietnadutkan.

Oavddut ja heajos bealit screenemiin mammografiijain

Screenema mammografiijagovat sáhttet čájehit njižžeeborašdávdda ovdalgo olmmoš lea dovdan maidege das. Dalle lea unna várra ahte dávda leavvá ja šaddá goddehahtti, ja sáhttá oažžut unnit dálkkodeami.

Muhto njižžeeborašdávdascreenen mammografiijain ii leat álo ollásit luohtehahtti vuohki. Muhtumin njižžeborašdávda ii oidno govain. Gávdno maid borašdávda mii šaddá nu hihtásit ahte dat ii goassege atte manggelágan váivviid. Lea váttis ovdagihtii diehtit mat hihtásit šaddi borašdávdašattalmasat eai boađe dagahit váttisvuođaid. Danin dálkkoduvvojit buot borašdávddat dego dat livččii váralaččat. Dat mearkkaša ahte muhtin olbmot ožžot dálkkodeami ihcalis.

Social-stivra ávžžuha njižžeborašdávddascreenema mammografiijain nissoniidda 40 ja 74 jagi gaskkas. Buot eanandikkit ja guovllut čuvvot ávžžuhusa.

Eanet screenemis mammografiijain

Don oaččut bovdehusa ruoktot

Dan jagi go deavddát 40 dassážiigo deavddát 74 jagi don oaččut bovdehusa ruoktot 1,5-2 jagi gaskkaid. Variašuvdna vuolgá das gos orut dehe man boaris don leat.

Bovdehusas daddjo gos dutkan lea, goas galggat boahtit ja mot dagat jus dus leat jearaldagat dehe jus háliidat várret eará áiggi.

Screenen lea eaktodáhtolaš.

Don sáhtát dahkat screenema eará eanandikkis, jus háliidat. Dalle leat seamma eavttut dutnje go earáde geat orrot dan eanandikki guovllus.

Jus it oaččo mangelágan bovdehusa.

Jus leat 40-74 jagi muhto it oačču mangelágan bovdehusa, don sáhtát váldit oktavuođa mammografiijavuostáváldimiin dehe dearvvašvuođaguovddážiin ja muitalit.

Jus don leat badjel 74 jagi don ii šat bovdejuvvo njižžeborašdávdascreenemii. Dat vuolgá das ahte eai leat dutkamat mat čájehit ahte screenen guhkida eallima badjel 74 jahkásaš nissoniin. Fuolat ahte doavttir dutká du jus ieš fuobmát rievdama du njiččiin.

Jus dus lea suddjejuvvon identiteahtta?

Jus ealát suddjejuvvon identitehtain ii oaččo mangelágan bovdehusa. Váldde dalle oktavuođa mammografiijavuostáváldimiin vai oaččut áiggi dutkamii. Dutkama maŋŋel riŋget vuostáváldimii oažžun dihte dieđu maid govat čájehedje.

Jus háliidat bovdejuvvot?

Váldde oktavuođa mammografiijavuostáváldimiin jus leat ožžon bovdehusa muhto it hálit oassálastit screenemii itge hálit eanet bovdehusaid. Dávjá bargoveahka bivdá du maid čállit reivve mas don duođaštat ahte it hálit bovdejuvvot.

Jus de rievdadat oainnu soamesiin boahttevaš áiggi, dat lea beare dadjat, nu don bovdejuvvot raddeborašdávdascreenemii nu guhká go leat 40-74 jagi.

Mammografiija jus don ieš fuobmát rievdama

Jus don ieš fuobmát rievdama du njiččiin, ja soaittát álgit šurrat. Dávjá rievdan ii leat váralaš. Buggi njiččis sáhttá ovdamearkka dihte leahkit gođusčuolbma dehe čáhceskoavhli, nu gohčoduvvon cysta.

Váldde goittotge rievdama njiččis duođas, beroškeahttá man boaris don leat. Dat sáhttá leahkit njižžeeborašdávda. Ale vuordde, muhto fuolat ahte du dutket. Váldde oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin dehe nissondearvvašvuođain dehe erenomáš njižževuostaváldimiin mii gávdno muhtin stuorit buohcceviesuin.

Don sáhtát ohcat divššu man dearvvašvuođaguovddážis fal dehe rabas spesialistavuostáváldimis don háliidat olles riikkas. Dus lea maid vejolašvuohta oažžut bissovaš doavtteroktavuođa dearvvašvuođaguovddážis.

Doavttir dutká dárkilit du njiččiid ja mearrida dárbbahatgo mammografiijadutkama. Dan dáhpáhusas don oaččut sáddehusa.

Mammografiijadutkan heivehuvvo du dárbbu jelgii. Røntgendoavttir sáhttá maid dárbbahit dutkat du ultra-jienain. Doavttir soaitá dárbbahit maid váldit sealla- dehe gođusiskosa.

Dutkama bohtosat sáddejuvvojit doaktárii gii sáddii du dutkamii. Dat doavttir bovde du čoahkkimii gos don oaččut vástádusa leago dus njižžeborašdávda dehe vulgetgo váivvit eará sivas.

Vai sáhtát leat aktiiva iežat divššus ja váldit mearrádusaid lea dehálaš ahte ipmirdat informašuvnna man oaččut. Dikšubargoveahka lea geatnegas fuolahit das. Jeara. Don sáhtát maid bivdit oažžut čállojuvvon diehtojuohkima vai beasat lohkat dan ráfis. Jus it sártno ruoŧagiela dus lea riekti oažžut diehtojuohkima iežat gillii, ovdamearkka dihte gielladulkka vehkiin. Dus lea maid riekti dulkonveahkkái jus dus lea heajos gullu dehe oaidnu.

Sáhttá go mu dutkojuvvot mammografiijain jus mus/mu...

...leat mánnodávddat?

Don sáhtát dutkojuvvot mammografiijain vaikko dus leat mánnodávddat jur dalle.

...divttis njiččit?

Dus sáhttá leahkit olu njižžeráksagođus beroškeahttá agis. Dat gohčoduvvo divttis njižžin ja oidno easka mammografiijadutkamis. Jus dus leat divttis njiččit doavttir soaitá dárbbahit váldit máŋga gova.

...dikšojuvvo hormonaiguin?

Muhtin olbmot ožžot hormonadálkkodeami jorggáldatjagiid áigge dehe daid maŋŋel dehe gevtet p-pillara. Dakkár dálkkodeapmi váikkuha njiččiide nu ahte dat šaddet diktábun. Dat dagahit mammografiijagovaid dulkoma váddáseabbon. Danin lea dehálaš muitalit jus don válddát dálkasiid main leat hormonat.

... leat njižžeimplantáhtat?

Don sáhtát čađahit mammografiija vaikko dus lea njižžeeimplantáhta. Ii leat mangelágan várra ahte implantáhtta cuovkana, muhto njičči ii sáhte deaddit nu sakka go olbmuin geain ii leat implantáhtta. Soaitá maid leahkit váddásit dutkat govaid. Dat vuolgá das makkár materiála lea implantáhtas.

... lea vulšon rattit?

Jus dus lea vulšon njiččiin dat soitet bávččagit deattidettiin nugo gáibiduvvo mammografiijas. Dan sajis sáhttá ultra-jietnadutkan vástidit jus lea siedja man dárbbaha gurret. Go vuolši lea luoitán galggat don dan sajis čađahit mammografiija. Lea hirbmat dehálaš jus leat boarrásit olmmoš.

... lea leamaš raddeborašdávda?

Ja, vaikko screenenvierut sáhttet varieret- jeara iežat doaktáris jus háliidat eanet diehtit. Eanas báikkiin don galledat erenomáš doavtterdárkkisteamis vuosttas jagi maŋŋel go dikšun lea loahpahuvvon. Dan maŋŋel don bovdejuvvot screenendutkamii mammografiijain juohke jagi, logi jagi. Dan maŋŋel don bovdejuvvot seamma gaskkaid go nissonat geain njižžeborašdávdda diagnosa haga.

Goas mammografiija ii dahkko?

Raddeborašdávda ii leat dábálaš vuollái 30 jagi agi. Jus leat hui nuorra ja dárbbahat dutkojuvvot ultra-jietna sáhttá addit sihkkaris vástádusa. Dat vuolgá das ahte ratti ráksagođuš lea nu divttis ahte mammografiijagovaid dulkon lea váddásit. Mammografiija ii duođai leat buorre vuohki go leat nuorra.

To the top of the page