OMAHOITO LAPSI

Lasten feeperi – mitäs saattaa tehhä itte?

Feber hos barn - vad kan man göra själv? - tornedalsfinska

Feeperi on osana ruuhmiin puolustuksesta

Feeperi merkittee ette ruuhmiin temppi eli tempperatyyri on korkeampi kun se pruukaa olla. Se ei ole sinänsä vaaralista koska se on ruuhmiin puolustus infeksjuunia vasthaan. Lapset saavat helpola vähän feeperiä ja se on ensi käessä infeksjuunia jokka tulevat viiryksestä, kun vilustus, yskä eli kurkkukipeä, jokna tekevät ette ruuhmiintemppi nousee. Temppi saattaa kans nousta jos lapsi leikkii hyvin aktiivisesti eli liikkuu vilkhaasti. Hyvin harvoin feeperi saattaa merkitä vaaralista tautia.

Lapsela on feeperi jos temppi nousee aamula eli on puolen tiiman levon jälkhiin yli 38 kraijaa.

Useasti huomaa ette lapsela on feeperi. Jos tuntee epävarmuutta saattaa ottaa tempin lapselta, mutta se tärkein on ette seurata kuinka lapsi voipi. Jos aikoo ottaa kontaktia siukkahoijon kans on hyvä ette on mitanu tempin.

Se on varmiin mitata ruuhmiintempin takapäästä. On kans olemassa korvantermumeetteriä, joka oikein käytetty on hyvä. Sellaista on kuitekki vaikea käyttää pienile lapsile koska korvanreikä on liian ahas.

Anna lapsen levätä ja juoa paljon

Lapsela, jolla on feeperi, tarvittee olla kotona koulusta eli esikoulusta ja levätä ja päästä kunthoon uuesti. Lapsi ei tartte olla sängyssä, mutta ei piä olla fyysisesti aktiivi. Paras on ette antaa lapsen päättää itte kuinka paljon se jaksaa olla ylhäälä.

Lapset tarttevat enemän nestettä kun tavalisesti feeperin aikana. On hyvä ette useasti yrittää antaa lapsele jotakin juomista ette se saapi tarpheeks paljon nestettä. Anna lapsele sitä mistä se tykkää ja haluaa syöä ja juoa, esimerkiks klassia, kräämää eli velliä. Jos lapsela ei ole ruokahalua se ei tarvitte syöä tavalista ruokaa. Se ei tehe mithään jos se syöpi vähän kehnomin jonku päivän. Jos lapsi pissaa harvon eli on veltto ja väsyny se saattaa riippua siittä ette se on juonu liian vähän.

Tehe niin sopivaks kun maholista

Jos lapsi pittää ette se on hyvä sitä saattaa antaa sen nukkua ohun lakanan kans eli vain alusvaatheissa. Mutta jos lapsi paleltuu ja tärisee vilusta, mikä on tavalista kun feeperi nousee, sitä saattaa panna filtin pääle ja tehhä sille niin sopivaksi kun maholista.

Metesiiniä ilman reseptiä

Feeperiä tarvittee harvon hoitaa feeperiä laskevalla metesiinilä. Suuriimalla osala lapsista on feeperi joka kestää jonku päivän ilman ette se merkittee mithään vakavaa. Mutta sitä saattaa antaa feeperiä laskevaa metesiiniä jos lapsi voipi huomattavan kehnosti feeperistä, esimerkiks on kipeä ruuhmiissa, valittaa paljon, syöpi ja juopi kehnomin, nukkuu huonosti eli on vaikea tulla rauhhaan illala.

Ei piä hoitaa lapsia, jokka on alle kuus kuukautta, metesiinilä ilman ette ensin kontaktaa hoijon.

On olemassa feeperiä vasthaan metesiiniä lapsile jokka on yli kolme kuukautta jokka sisältävät paracetamol, esimerkiks Alvedon eli Panodil. Kuuen kuukauesta lapsi saattaa saa metesiiniä joka sisältää ibuprofen, jota myythään esimerkiks nimiltä Ipren eli Ilbumetin. Metesiinit on nestheenä eli kun toolipillerinä eli peräpuikkona (stolpiller), joka viethään lapsen peräsuolheen, oikeala tuusila pienele lapsele. Vanheemile lapsile on kans taplettia. Seuraa tarkon ohjeita metesiininloovassa. Älä kompineeraa eri metesiiniä. Lapset alle 18 vuotta, jolla on feeperi ei piä käyttää feeperiä laskevaa metesiiniä missä on acetylsalicylsyraa, esimerkiks Magnecyli, Treo eli Albyli.

Sitä saattaa tarvittea kontaktata hoitoa

Se on ensi käessä arvostelu kuinka lapsi voipi ylheisesti minkä perustheela sitä saattaa päättää jos pittää kontaktata hoitosentraalin eli ei. Sitä saattaa aina soittaa siukkahoijon neuvonthaan eli hoitosentraalhiin jos on epävarmana, olletikki jos lapsela on muita vaivoja samala aikaa kun feeperi.

Sitä pittää hakea hoitoa suorhaan hoitosentraalissa eli akyyttivasthaanotossa, jos lapsela on feeperi ja on yks, eli monta, näistä vaivoista:

  • ei anna sammaa kontaktia kun tavalista
  • näyttää olevan väsynheenä ja uupunu ja ei jaksa juoa
  • on feeperi temppi yli 41 kraijaa.

Sitä pittää aina kontaktata hoitosentraalin eli sjuurivasthaanoton jos lapsi on

  • nuorempi kun kolme kuukautta ja on feeperi yli 38 kraijaa
  • on kolmen ja kuuen kuukauen välissä ja on feeperi yli 39 kraijaa.

Sitä pittää kontaktata hoijon jos feeperi ei ole menny alas neljän päivän jälkhiin, riippumatta lasten iästä.

Kysy neuvoja

Sie saatat kans ympäri vuorokauen puhua siukkasysterin kans ja saa neuvoja. Soita 1177. Net jokka vastaavat saattavat sanoa mihinkä hoitosentraalhiin sie olet listattu.

To the top of the page