SÄÄNÖT JA OIKEUET

Hammashoitotuki jos oon heikentynny toimintakyky

Tandvårdsstöd om man har en funktionsnedsättning

Jos tarttee paljon hammashoitoa

Jos oon vissiä pitkäaikaisia siukkuuksia eli heikentynheitä toimintakykyjä, tarttee ussein enämpi hammashoitoa ko muut. Se saattaa johtua siittä ette siukkuuen takia sinänsä oon suurempi riski saa hammasvammoja eli prupleemia hoitaa suuhykienin. Saattaa olla vaikea purra, olla tärinää eli olla kokohnaan eli osittain halvaintunnu kasuvista.

Siukkuuen vuoksi saattaa kans olla vaikea aukasta suu isole ja silloin hammaslääkärillä eli hammashykienistilä saattaa olla vaikea antaa hammashoitoa. Silloin hammashoito maksaa saman ko siukkahoito. Se tarkottaa ette makson saapi räknätä yhtheen muitten terhveyen- ja siukkahoitomaksoitten kans ja silloin se sisältyy siukkahoion korkea­kostanussuohjaan.

Kaikki hammashoito ei sisäly tukheen. Hammashoito joka sisältyy oon tarkastukset, etukätheen estävä hoito, korjaukset, hamphaitten irtoamissiukkuuen hoito, juuripaikkaamiset ja hamphaitten poisrepiminen. Löysihamphaat kuuluva kans hammashoitotukheen. Mutta kiinteät pruteesit niinku kruunut, sillat ja implantaatit ei kuulu tukheen.

Sitä valittee itte minkä hammaslääkärin ja hammashykienistin tykö halva mennä.

Kellä oon oikeus saa hammashoitotukea?

Se maakäräjä eli seutu (region) jossa sitä assuu arvioittee jos oon oikeus saa hammas­hoitotukea. Jokhainen hakemus arvioihaan henkilökohtasesti. Se ei riitä ette oon saanu tiaknoosin siukkuuesta eli tilantheesta. Heikentynheen toimintakyvyn pittää kans arvioia, eli sen kuinka suuria prupleemia oon klaarata oman suuhykienin.

Pitkäaikasia siukkuuksia ja heikentynheitä toimintakykyjä jokka saattava oikeuttaa saahmaan hammashoitotukea oon esimerkiksi:

  • Psyykkinen siukkuus jonka takia oon vaikea hoitaa oman suuhykienin.
  • Siukkuuksia hermosysteemissä niinku Parkinsonin siukkuus ja multipel skleros, MS.
  • Cerebral pares, CP.
  • Reumaattiset siukkuuet niinku sklerodermi ja SLE.
  • Epämuotosuuksia (missbildningar) eli vammoja leuoissa.
  • Heikentynny toimintakyky stroukin jälkhiin.

Mitenkäs hammashoitotukea haethaan?

Tuen hakemisheen vaaithaan erityinen intyyki tohturilta jossa tohturi kuvvailee siukkuuen ja heikentynheen toimintakyvyn ja kans sen mitenkä se vaikuttaa hammasterhveytheen. Hoitavalla tohturilla oon tietoa siittä mitä tietoja maakäräjät eli seu´ut vaativa intyykissä.

Usseimiten tohturi eli hammaslääkäri lähättää intyykin sille yksikölle (enhet) joka vastaa maakäräjitten eli seu´un hammashoiosta sielä missä assuu. Joskus sitä nimitethään hammashoitoyksiköksi, mutta se saattaa vaihtella, riippuen siittä missä assuu. Sen jälkhiin arvioiva hammaslääkäri päättää jos oon oikeutta saa hammashoitotukea ja kuinka kauon se jällaa. Jos hakemus hyläthään, saattaa vaatia ette otethaan uusi päätös.

Jos hammashoitotukea oon myönetty, saapi kortin, jonka pittää näyttää ko mennee hammaslääkärille. Hammashoitokortti saattaa jällata eri ajale riippuen siittä mitenkä heikentynny toimintakyky arvioihaan. Kortin pittää aina näyttää ko mennee hammas­hoithoon, ja silloin sitä maksaa hammashoiosta samala mallin ko siukkahoiossa. Korkeakostanuskorthiin saapi kans leiman ja jos oon vapaakortti, se jällaa kans hammashoitokäynile.

Mihinkä saattaa kääntyä jos oon kysymyksiä?

Jos oon kysymyksiä eli halva tietää enämpi hammashoiosta pitkäaikasitten siukkuuksien eli heikentynheitten toimintakyvyitten yhtheyessä, pittää ensin kysyä omalta hammaslääkäriltä eli hoitavalta tohturilta. Toiseksi sitä kääntyy sen yksikön puohleen joka vastaa hammashoiosta maakäräjillä eli seu´ula jossa assuu.

Till toppen av sidan