Skïemtjijelaake
Patientlagen – sydsamiska

Skriv ut (ca 2 sidor)

Skïemtjijelaake dutnjien gie skïemtjije. Dïhte buerkeste edtjh bïevnesh åadtjodh dov skïemtjelassen bïjre jïh mah båehtjierdimmieh gååvnesieh. Dellie maahtah meatan årrodh jïh dov hoksem nænnoestidh. Edtjh aaj åadtjodh daejredh gusnie maahtah dov hoksem veeljedh maam daarpesjh.

Skriv ut

Bïevnesh

Bïevnesh

Seamma gie leah jïh mij våaromem åtnah hoksebarkijh edtjieh dutnjien bïevnesh vedtedh maam daarpesjh. Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan maahtah toelhkem daarpesjidh jallh tjaaleldh bïevnesh, jis galkh guarkedh guktie goerehtimmiem tjïrrehtieh.

Bïevnesh edtjieh dov tsiehkine sjïehtesjamme jïh dov krïbpesjimmine. Vihkeles jis edtjh guarkedh jïh bieliem årrodh dov hoksesne. Jïjtje veeljh man aktijve sïjhth årrodh, mohte eejnegen nuepiem åtnah jiehtedh maam sïjhth.

Gåessie damth dah alternatijvh jïh nuepieh guarkah maahtah dïsse såemies vuekine jååhkesjidh. Maahtah aaj veeljedh nyöjhkedh hoksese mah dutnjien faalesåvva. Jïlhts leah hoksese jååhkesjamme maahtah jeatjahtehtedh.

Maanah edtjieh aaj nuepiem utnedh jiehtedh maam mielieh. Jis onne maana dellie åeliejgujmie, men jis båarasåbpoe dellie vihkeles dïhte åådtje sov hoksesne meatan årrodh. Jis edtja hoksesne meatan årrodh jïh moenedh vihkeles maana aaj bïevnesidie guarkoe.

Man bïjre dah bïevnesh?

Edtjh bïevnesh dan bïjre åadtjodh

  • dov healsoetsiehkie
  • mah vuekieh gååvnesieh goerehtæmman, hoksese jïh båehtjierdæmman
  • mah viehkievierhtieh gååvnesieh
  • gåessie hoksem åadtjoeh
  • mestie båehtjierdimmeste jïh hokseste båata
  • mah komplikasjovnh maehtieh gååvnesidh
  • guktie hokse dan mænngan sjædta, jis dam daarpesjh
  • mah vuekieh gååvnesieh åvtelhbodti skïemtjelassem jallh skaaram heerredidh
  • nuepieh Försäkringskassesne åådtje jienebh daejredh hoksem ohtsedidh EES-laantine jallh Schweizesne.

Muvhten aejkien dov lïhkemes daarpesjieh bïevnesh åadtjodh dov hoksen bïjre. Sekretessen gaavhtan maehtieh dov lïhkemes barre bïevnesh åadtjodh jis datne meatan jallh dam luhpiedamme.

Akute tsiehkine, vuesiehtimmien gaavhtan jis ih vuerkesne, læjhkan hoksem åadtjoeh jis dov jielemem vaahresne.

Fäll ihop

Gaahpode hoksem laantesne veeljedh

Gaahpode hoksem laantesne veeljedh

Edtjh bïevnesh åadtjodh mah hoksh dov laantedigkie maahta faalehtidh jïh jis maahtah hoksem jeatja laantedigkesne åadtjodh.

Men maahtah aaj gaahpodehoksem veeljedh seamma saaht Sveerjesne. Dïhte sæjhta jiehtedh maahtah hoksejarngem veeljedh jallh gaahpode sjïerehoksedåastovem guessedh jallh desnie goerehtidh. Vuesiehtimmieh gaahpode sjïerehoksh leah tjelmieoperasjovnh.

Seamma saaht jis hoksevedtije byjjes jallh private jis laantedigkie dam maaksa.

Veeljedh hoksejarngem govlesåvva muvhtene læstome gohtje. Dov eejnegen nuepie hoksejarngem veeljedh abpe Sveerjesne. Hoksejarngesne maahtah aaj tjirkes dåakterem veeljedh.

Maahtah aaj jïllespesialisereme gaahpodehoksem regijovneskïemtjegåetesne jeatja laantedigkesne, vuesiehtimmien gaavhtan cancerebåehtjierdæmman mænngan.

Dov medisijnen daarpoeh nænnoestieh

Gåessie hoksem jeatja laantedigkesne ohtsedh dov medisijnen daarpoeh mah nænnoestieh gåessie hoksem åadtjoeh. Dov medisijnen daarpoeh dåaktere vuarjesje. Maahtah gaahpodehoksem åadtjoeh seamma tsiehkine goh gaajhkh gïeh leah dennie laantedigkesne tjaalasovveme. Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan datne seamma skïemtjijeåasam maaksah goh gaajhkh dah jeatjah gïeh gaahpodehoksem ohtsedieh. Åadtjoeh dov feelemh jïh orremem jïjtje maeksedh jis hoksem veeljh jeatja laantedigkesne

Datne, gie båata jeatja laantedigkeste, ih leah meatan hoksegarantijesne dennie laantedigkesne maam veeljh.

Fäll ihop

Orre medisijnen vuarjasjimmie

Orre medisijnen vuarjasjimmie

Jis dov jielemeaajhteme jallh sjïere skïemtjelasse jallh skaara jïh tjoerh geerve medisijnen gyhtjelassh nænnoestidh maahtah orre medisijnen vuarjasjimmiem krïevedh. Dam jeatja dåaktaristie åadtjodh enn dïhte gie joe åtnah, dov hïejmelaantedigkesne jallh jeatjah laantedigkesne. 

Doh hïejmelaantedigkie orre medisijnen vuarjasjimmien åvteste maaksa.

Fäll ihop

Ovmessie jis remissem daarpesjh

Ovmessie jis remissem daarpesjh

Jis remissekrïeveme gååvnese gaahpode spesialistehoksese dov hïejmelaantedigkesne jallh dennie laantedigkesne gusnie hoksem ohtsedidh dellie tjoerh remissem dov hoksejarngeste utnedh.

Fäll ihop

Jis ih madtjeles

Jis ih madtjeles

Fïerhtine laantedigkine skïemtjijemoenehtse gååvnese mij edtja datnem viehkiehtidh jis ih damth dov hoksesne meatan jallh jeatjah vuekine ih hoksine madtjeles. Skïemtjijemoenehtse maahta vuesiehtimmien gaavhtan datnem viehkiehtidh dïedtije hoksebarkijh govlesadtedh jïh beavna guktie maahtah reektedh maam dååjreme.

Fäll ihop
Skriv ut (ca 2 sidor)
Senast uppdaterad:
2016-11-10
Redaktör:

Tjaelije jïh redaktööre: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Goerehtæjja: Hasse Knutsson, gïetedæjja, hokse jïh såjhtoen suerkie, Sveriges Kommuner och Landsting