Jynekolookinen sellipruuvinotto
Gynekoligisk cellprovtagning – tornedalsfinska

Skriv ut (ca 7 sidor)
Skriv ut

Yhteenveto

Yhteenveto

Läs texten på svenska här.

Ottamalla säänölisesti jynekolookisen sellipruuvin sitä saattaa suojata ittensä kohtukaulankanserista (livmoderhalscancer). Sellipruuvi otethaan alapään kohtutapista ja se saattaa varhain näyttää jos on saanu sellimuutoksia jokka saattavat johtaa kohtukaulankanserhiin.

Suuriin osa sellimuutoksista mitä huomathaan on lievempiä muutoksia jokka parantuvat ittesthään, mutta muutamat häätyy ottaa pois. Hyvin epätavalisissa tapahtumissa sellipruuvi saattaa näyttää ette on saanu kanserin. Sillon kanseri pruukaa olla varhaisessa vaiheessa ja hoito saattaa tulla helpomaksi ja vähemillä sivuvaikutuksilla.

Vaimoja Ruottissa kuttuthaan säänölisesti jynekolookisheen sellipruuvinothoon, niin kuttuttu screeninki. Jos sitä on 23 ja 50 vuoen välissä kuttu tullee joka kolmas vuosi. Sen jälkhiin tavalisesti joka viies vuosi siihen asti ette on täyttäny 60 vuotta. Jos sitä on yli 50 vuotta rytiinit saattavat vaihtella vähän riippuen missä sitä assuu maassa.

Sitä saattaa kans saa jättää sellipruuvia jos sitä on baarmurskan eli jynekolookin tykönä missä tehhään jynekolookisen tutkimuksen muista syistä.

Valmisteluja

Sitä ei tartte valmistautua milhään erikoisela tavala, mutta se on hyvä jos ei ole pitäny seksiä eli käyttäny mithään salvaa alapäässä vuorokautta ennen tutkimusta. Siinä taphauksessa pruuvin saattaa olla vaikea tulkita. Sen lisäks, sitä ei piä jättää pruuvia kun on mensi.

Kuinkas tutkimus tehhään?

Kun pruuvi jätethään sitä saapi riisua vaatheet ruuhmiin alapuolelta ja panna maata jynekolookisheen tutkimustoolhiin. Lääkäri eli baarmurska saattaa ottaa pruuvin vähän eri tavoila. Usseimiten käytethään pientä pinnaa, eli spatel, jolla pyhithään kohtutappia ja sitten pieni pehmeä porsta kohtukaulankanaalin alapäässä.

Useasti saapi kans vastata muutamhiin kysymykshiin pruuvioton aikana. Vastaukset on tärkeät ette pruuvi analyseerathaan oikeala tavala.

Tutkimus ei ota kipeästi ja viepi vain muutaman minuutin aikaa ette tehhä. Vastaus sellipruuvista pruukathaan saa kuuen viikon aikana.

Kuinkas voipi jälkhiinpäin?

Pruuvinotto on vaaraton. Välistä saattaa vuotaa vähäsen jälkhiin mutta se on vaaratonta.

Visa mer

Mikäs on jynekolookinen sellipruuvi?

Mikäs on jynekolookinen sellipruuvi?

Jättää sellipruuvin

Jynekolookinen sellipruuvi on pruuvi joka otethaan kohtukaulan alimasta päästä mitä kuttuthaan kohtutapiks joka johtaa vakiinhaan. Pruuvi saattaa varhain näyttää jos on sellimuutoksia jokka saattavat johtaa kohtukaulankanserhiin. Suuriin osa sellimuutoksista mitä huomathaan on keveämät muutokset jokka parantuvat ittesthään, mutta muutamat häätyy ottaa pois. Pruuvi saattaa kans näyttää kanseria, vaikka se on hyvin harvinhaista.

Jos säänölisesti jättää sellipruuvia sitä saapi vahvan suojan kohtukaulankanseria vasthaan, koska sellimuutokset saatethaan löytää ennenku net on kehittynheet kanseriks.

Sellipruuvi otethaan kohtukaulan alimasta päästä, kohtutapista joka johtaa ulos vakiinhaan.

Livmoder = Kohtu
Äggstock = Munasolu
Livmoderhals= Kohtukaula
Livmodertapp= Kohtutappi
Slida= Vakiina



 

Säänöliset kontrollit

Jynekolookinen sellipruuvi kuuluu terhveyskontrolhiin, niin kuttuttu screeninki, mihinkä vaimot Ruottissa tarjothaan säänölisesti. Koska sellimuutoksia saattaa huomata ja hoitaa varhain, se on johtanu siihen ette kohtukaulankanseri on huomattavasti epätavalisempi viimi 40 vuoen aikana.

Sellipruuvi muila kerroila

Jynekolookisen sellipruuvin saattaa kans jättää jos on baarmurskan eli jynekolookin tykönä ja on muista syistä tekemässä jynekolookista tutkimusta. Välistä saattaa sellipruuvi olla osana jynekolookin selvittelystä jos esimerkiks on vuotohäiriöitä, mutta se saattaa kans olla sopiva aika ette jättää screeninki pruuvin. Se saattaa olla sopiva jos kuitekki on kohta aika jättää pruuvin, eli on missanu aieman sellipruuvikontrollin.

Sellimuutoksia ja kanseri

Sellimuutokset saattavat riippua siittä ette on ärrytys liimakalvossa joka johtuu bakteeriesta eli satunhaisesta viirysinfeksjuunista. Se on se tavalisiin sellimuutoksen tyyppi joka saattaa parantua ittesthään. Muut sellimuutokset jokka saattaisit johtaa kohtukaulankanserhiin, saatethaan ottaa pois pienemällä toimenpitheelä.

Jos on sellipruuvi joka ei ole normaali tehhään selvittelyn ja useasti sitä kuttuthaan lääkäritutkimuksheen. Sitä saattaa sillon saa esityksen ette sellimuutokset pittää ottaa pois eli ette sitä saattaa oottaa ja nähhä jos muutokset parantuvat ittesthään.

Se pruukaa mennä pitkä aika ennen ku sellimuutokset kehittyvät kohtukaulankanseriks, tavalisesti kymmenen ja jopa viistoista vuotta. Se on hyvin harvinhaista ette jo kehittyny kanseri huomathaan sellipruuvinotossa, mutta se sattuu joskus harvoin yksityistaphauksissa. Sillon kanseri pruukaa olla varhaisessa vaiheessa ja hoito saattaa tulla helpomaks ja on vähemin sivuvaikutuksia.

Joka vuosi vaila 450 ruottalaista vaimoa saavat kohtukaulankanserin, mutta paljon enemän, suunile 30 000 vaimoa, saavat tion ette heilä on sellimuutoksia. 

Fäll ihop

Vaimoja kuttuthaan säänölisesti

Vaimoja kuttuthaan säänölisesti

Vaimoja kuttuthaan joka kolmas vuosi

Kaikki vaimot 23 ja 50 vuoen välissä saavat kutun sellipruuviothoon joka kolmas vuosi. Sitten saathaan kutun joka viies vuosi kun on 50 ja 60 vuoen välissä. Jos sitä on yli 50 vuotta saattaa aika kutuitten välissä vaihtella vähän riippuen missä sitä assuu maassa. Vaimot jokka on aiemin saahneet hoitoa sellimuutoksista saattavat tarvita sellipruuvikontrollia kans jälkhiin 60 vuoen.

Kuttu lähätethään siihen atreshiin mihinkä sitä on manthaalikirjotettu ja se on aina vapa osalistua eli ei.

Missäs vasthaanotossa jätethään pruuvi?

Kun on saanu kutun baarmurskalta sellipruuvi otethaan lähimäisessä baarmurskavasthaanotossa, joka kans kuttuthaan äitihoijonsentraaliks. Usseimiten saapi tietyn aijan jonka sitä saattaa puukata uuesti ja vaihtaa. Vississä paikoissa saattaa kans puukata muuhun vasthaanothoon.

Jos jättää sellipruuvin jynekolookisen tutkimuksen yhteyvessä, esimerkiks jynekolookin tykönä eli preventiivineuvon annon yhteyvessä, sillon pruukathaan pruuvit rejistreerata siksi ette saapi seuraavan tarjouksen sellipruuvikontrollista jälkhiin kun on menny kolme eli viis vuotta.

Fäll ihop

Jokku ei tartte jättää pruuvia

Jokku ei tartte jättää pruuvia

Net jokka on alle 23 ja yli 60 ei tulta kuttumhaan

Jos on alle 23 vuotta sitä ei saa kuttua sellipruuvikontrolhiin. Sellimuutokset on sinänsä aika tavaliset ennen 23 vuoen ikkää, mutta suuriin osa katoaa ittestä niin nuorissa vaimoissa. Se on äärettömän harvinaista ette kohtukaulankanseri kehittyy niin varhain. Jos on osalistunu jynekolookisheen sellipruuvikontrolhiin ja on ollu monta normaalia sellipruuvia kun sitä täytti 60 riski on hyvinki pieni riski ette sitä myöhemin elämässä kehittää kohtukaulankanserin.

Net jokka ei ole pitähneet seksiä ei tartte jättää pruuvia

Jos ei koskhaan ole pitäny seksiä sitä ei tarvitte jättää sellipruuvia. Kohtukaulankanseri tullee vain vaimoile jokka on pitänheet seksiä ja jokka sillon on saahneet vissin tyypin HPV, hymaani papilloviirys, tartunan.

Jos on homoseksuaalinen

Jos on homoseksuaalinen se mennee hyvin ette käyä säänölisissä sellipruuvinkontrollissa koska viirys joka saattaa aiheuttaa sellimuutoksia luultavasti saattaa tartuttaa kans vaimosta vaimhoon.

Jos on leikanu poies kohtun (livmoder)

Jos on saanu koko kohtun poisleikatuksi, mitä kuttuthaan tutaaliseks hysterektomiks, sitä ei tartte käyä sellipruuvikontrollissa, koska kohtutappi kans on täysin poistettu leikkauksessa. Mutta jos leikkaus tehtiin sen takia ette oli kohtukaulankanseri eli sellimuutoksia kohtukaulassa sillon pittää jatkaa käyä kontrollissa. Sillon otethaan pruuvi vakiinan ylimästä osasta.

Jos on epävarmana minkälaisesta leikkauksesta mistä sitä on ollu mukana eli mitä on otettu pois sitä saattaa kysyä siittä kliniikassa missä leikkaus tehtiin. Baarmurska baarmurskavasthaanotossa eli äitihoijonsentraalisssa saattaa useasti kans auttaa saahmaan framile tämän informasjuunin. Jos on epävarma se on parempi ette varmuuven vuoks ottaa pruuvin.

Fäll ihop

Näin tutkimus toimii

Näin tutkimus toimii

Valmisteluja

Sitä ei tartte valmistautua sellipruuvhiin milhään erikoisela tavala, mutta pittää välttää samlaakia eli käyttää kräämää eli voijetta vakiinassa vuorokauen ennen tutkimusta. Sellipruuvi saattaa muuten tulla vaikeaks tulkata. Sitä ei piä myös jättää pruuvia kun on mensi.

Pruuvit kohtutapista (livmodertapp)

Tutkimusta ennen sitä tarvittee poistaa vaatheet ruuhmiin alapuolelta ja panna maata jynekolookisheen tutkimustoolhiin. Pruuvinottaja, joka on lääkäri eli baarmurska, erottaa varovaisesti vakiinan seinät tavalisila jynekolookisila instrymentilä jokka pitävät olla ruuhmiinlämpimiä.

Kuinka pruuvi otethaan saattaa vaihtella vasthaanotosta vasthaanothoon. Tavalisiin on ette yks puu- eli plastipinna, eli spateli, pyhithään kohtutappia vasthaan ja sitten käytethään pientä pehmeätä porstaa kohtukaulankanaalin alimaisessa päässä.

Pruuvinotto mennee kätevästi ja tavalisesti vain joku minuutti. Se ei pruukaa ottaa kipeästi. Jokku saattaavat tuntea ilkeätä oloa, mutta se mennee kätevästi yli.

Kysymyksiä vastata

Useasti saapi kans vastata kysymykhsiin pruuvioton yhteyvessä, esimerkiks

  • koska viimi mensin ensi päivä oli, eli jos mensit on loppunheet
  • jos käyttää preventiivimeeteliä ja mitä siinä taphauksessa
  • jos on hoijettu hormoonila klimakteerievaivoja vasthaan
  • jos on raskhaana eli on synnyttäny lapsen viimi vuoen aikana.

Tiot lähätethään pruuvin kans ja helpottavat laburatuurien tekemhään arvostelun.

Jälkhiin saattaa saa pienen vaarattoman vuoon

Kohtukaulan liimakalvo vuotaa helpola ja se on tavalista ette sitä saapi pienen ja vaarattoman vuoon jälkhiin tutkimuksen. Vuoto katoaa noin päivän jälkhiin.

Raskhaana olevat saattavat jättää pruuvin

Pruuvinotto on täysin vaaraton ja se mennee hyvin ette tehhä pruuvin vaikka on raskhaana. Sitä pruukathaan kehottaa ette jätethään pruuvi viimisthään 15:la raskhausviikola koska yks selvittely poikkeavasta pruuvista saattaa olla vaikeampi jos raskhaus on menny kauas.

Fäll ihop

Koskas saapi vastauksen?

Koskas saapi vastauksen?

Suuriin osa vastauksista ei näytä muutoksia

Kuuen viikon sisälä sitä pittää saa preivin missä on pruuvivastaus, mutta välistä se saattaa mennä pitemphään. Suunile 95 pruuvia 100:sta on ilman sellimuutoksia ja arvostelthaan normaaliks. Vastauksen saathaan sillon suorhaan kotia laburatuuriesta.

Jos pruuvi jätethään jynekolookivasthaanotossa eli preventiivimeetelinvasthaanotossa se on usseimiten se joka on tehny pruuvioton joka on vastuussa ette sitä saapi vastauksen.

Harvinhaisissa taphauksissa pruuvia ei ole menny analyseerata, esimerkiks jos siinä oli paljon mensiverta. Sillon sitä tulthaan kuttumhaan uutheen sellipruuvinothoon.

Jos pruuvi sisältää sellimuutoksia

Jos pruuvi näyttää jonkinlaisia sellimuutoksia asia selvitetheeän lissää. Jos on lieviä sellimuutoksia ja on täyttäny 30 eli 35 vuotta, ikäraja riippuu siittä missä assuu maassa, sillon tutkithaan tavalisesti pruuvia varsin viirystestin kans. Testi kontroleeraa jos on HPV, hymaani papillomviirys, tyyppi, joka on riskin vaikuttaja kohtukaulankanserile. Vain net joila samala aikana on tämä HPV-tyyppi tarttevat sillon tulla tutkimuksheen. Jos on keveitä sellimuutoksia jokka ei sisälä sellaista viirystä sitä ei tarvitte ottaa uutta sellipruuvia kun vasta vuoen myöhemin,

Kun se koskee vaimoitten kaikkia sellimuutoksia, jokka on alle 30 eli 35 vuotta, kehotethaan nykysin ette jynekolooki tutkii asiaa, mutta se sattuu kans ette joissaki paikoissa maassa sen eestä kuttuthan uutheen sellipruuvinothoon baarmurskan tykönä. Vaimot jokka on yli 30 eli 35 vuotta ja joila on muita sellimuutoksia kun net helppoimat, niitä kehotethaan kans ette jynekolooki tutkii.

Sellipruuvinotot ei anna täyelistä kanserin suojaa

Säänöliset sellipruuvikontrollit antavat vahvan suojan kohtukaulankanseria vasthaan, mutta se ei ole täyelinen. Sitä saattaa saa kohtukaulankanserin vaikka sellipruuvit on olheet normaalit, mutta se on hyvin harvinhaista. Paitti ette käyä sellipruuvikontrollissa säänölisesti sitä pittää aina kans hakea hoitoa jos saapi vuotoja kun on samlaaki, jos toistuvasti saapi vuotoja mensin välissä, eli jos saapi vuotoja jälkhiin kun mensit on loppunheet täysin.

Sitä saattaa aina soittaa siukkahoijoneuvonthaan ja kysyä mihinkä saattaa kääntyä.

Sitä saattaa tuntea rauhattomuutta pruuvinotosta ja pruuvin vastauksesta

Ette jättää sellipruuvin saattaa olla vaativaa. Sitä saattaa esimerkiks tuntea rauhattomuutta sinä aikana kun oottaa pruuvin vastausta. Sillon se saattaa olla hyvä ajatella ette sellipruuvinotot on keino millä suojaa kanseria vasthaan. Net muutokset jokka huomathaan saattaa suuriin piirthein aina ottaa pois yhelä yksinkertasela toimipitheelä ja sillä tavala ei tartte kehittää kanseria tulevaisuuessa.

Se on hyvin epätavalista ette yks pruuvi näyttää ette sitä on kehittäny kanserin. Net harvat kerrat kun kanseria huomathaan sellipruuvikontrollissa pruukaavat olla niin varhaisessa vaiheessa ette hoito tullee helpomaks ja saapi vähemin sivuvaikutuksia. Sellipruuvin kautta sairhauen saattaa huomata ja riski ette tulla vakavasti sairhaaks tullee pienemäks.

Sitä päättää itte jos pruuvit pittää säästää

Pruuvin jonka sitä jättää sellipruuvinotossa pruukathaan säästää. Esimerkiks saattaa uusia pruuvia verrata vanhoitten kans ja eri asioita mennee seurata jälkhiin päin. Pruuvit saatethaan sen lisäks käyttää tutkimuksheen eli muihiin asihoin mitä yks tutkimuseettinen komitea on hyväksyny. Jos ei halua ette pruuvia säästethään tulevaisuutheen sitä saattaa sanoa sen sille joka ottaa pruuvin, ja se hukathaan sen jälkhiin.

Tietoja pruuvinotosta säästethään kans kvaliteerejisterissä, joka käytethään apuna parantaa hoitoa. Jos ei halua ette omat tiot käytethään sellaisheen sitä saattaa vaatia ette net otethaan pois.

Fäll ihop
Skriv ut (ca 7 sidor)
Senast uppdaterad:
2016-11-15
Skribent:

Kirjottaja: Björn Strander, jynekolooki, Jynekolookinen vasthaanotto, Kungshöjd ja Regionalt Cancercentrum Väst/Rekiunaalinen Kanserisentrymmi, Göteborg

Redaktör:

Retaktööri: 

Monica Wallenius, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Tarkistaja: Inga Sjöberg, jynekolooki ja synnytyslääkäri, Ersbodan terhveyssentraali, Uumaja

Illustratör:

Ilystratööri: Kari C Toverud, serttifieerattu metesiinin ilystratööri, Oslo, Norja